Tunnen Helsingin ja helsinkiläiset

Rakkauteni kotikaupunkiini on voimakas. Intohimoni Helsinkiä kohtaan – sen historiaan, kaupunkikuvaan, tarinoihin ja tapahtumiin – lienee välittynyt monelle niiden lähes 25 vuoden aikana, kun olen saanut edustaa helsinkiläisiä kaupunginvaltuustossa.

Helsingin moninaiset kaupunginosat ovat kuin pieniä kyliä kaupungin sisällä. Jokaisella on omanlaiset erityispiirteensä, jotka nousevat asuinalueiden historiasta ja nykyisistä asukkaista.

Suurin osa meistä helsinkiläisistä asuu lähiöissä, joiden vehreyttä ja yhteisöllisyyttä rakastamme. Lähiöissä asuvien positiivinen ylpeys omasta kaupunginosasta on keskeinen osa Helsinkiä. Se ylpeys ei ole poissulkevaa, vaan mukaansa kutsuvaa. 

Tätä ylpeyttä pitää vahvistaa. Jokaisen pitäisi tuntea iloa siitä, missä asuu. Jokaisen pitäisi tuntea kuuluvansa tähän kaupunkiin ja olla turvallisin mielin siitä, että alueen palvelut ovat hyvät.

Olen ehdolla pormestariksi, koska Helsingin tulee pitää huolta jokaisesta kaupunkilaisesta ja kaupunginosastaan.

Paavon pormestariponnet

Ponsi 1: Maailman toimivimmat lähiöt

• Helsingin pitää huolehtia kaupungin elinvoimasta erityisesti siellä, missä helsinkiläiset asuvat – lähiöissä. Meidän pitää tietopohjaisesti ohjata kaupungin palveluita asuinalueiden asukkaiden mukaan. Siellä missä palveluissa on aukkoja, pitää niitä ensimmäisenä täyttää. Siellä missä on suurin tarve, sinne suunnataan eniten resursseja. Lähiöiden sydämiä ja peruspalveluja ovat päiväkodit, peruskoulut, liikuntapaikat, kirjastot ja nuorisotalot. 

Ponsi 2: Katto jokaisen pään päälle

• Helsinkiä uhkaa paheneva asunto- ja asunnottomuuskriisi. Oleellista ei ole se, onko talossa harja-, pulpetti-, tasa- tai mansardikatto. Tärkeintä on se, että katto on ylipäätänsä pään päällä. Orpon-Purran hallituksen politiikka on romahduttanut kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen. Helsingin pitää toimia myös asuntopolitiikassa vastavoimana hallitukselle ja huolehtia kohtuuhintaisesta asuntorakentamisesta, niin vuokra-asuntojen kuin omistusasuntojen rakentamisesta.

Ponsi 3: Lähipalvelut maailman parhaiksi

• Helsingin tehtävä on huolehtia toimivista lähipalveluista. Palveluihin pitää päästä kätevästi kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Jotta jokaisella on mahdollisuus liikkua, pitää joukkoliikenteen lippujen hintoja laskea. Tarvitaan yhden vyöhykkeen lippu, myös B-vyöhykkeellä lähiöissä. Laitetaan koulupihat kondikseen. Tarvitaan investointiohjelma, jossa koulujen pihat tehdään liikunnallisiksi ja viihtyisiksi. Suurten hyvinvointikeskusten lisäksi tarvitaan myös pienempiä terveysasemia ja lähiterveyspisteitä.

Ponsi 4: Luonto lähiötäkin lähemmäksi

• Jokaisen helsinkiläisen on nähtävä ikkunastaan puita. Lähiluonto on vuosi vuodelta yhä tärkeämpää meille helsinkiläisille. Rakentaminen pitää suunnata ennen muuta sinne, missä ei ole arvokkaimpia luontokohteita. Jokaisen puun kaatamista pitää harkita moneen kertaan ja Helsinkiin pitää istuttaa huomattavasti lisää puita.

Ponsi 5: Vaalitaan vapaata kaupunkitilaa

• Helsinkiä ei ole ilman taidetta ja kulttuuria. Kaupungin pitää jatkaa voimakasta kulttuurin tukemista vastavoimana Orpon-Purran kulttuurivihamieliselle politiikalle. Helsingin pitää tukea ammattitaiteilijoiden ryhmiä, mutta myös kaupunginosien omaehtoista toimintaa. Kaupunkiosatapahtumat ja lähiöfestarit ovat keskeinen osa helsinkiläistä mielenmaisemaa. Kulttuurille pitää antaa tiloja. Tyhjillään olevien rakennusten ovet pitää avata kansalaistoiminnalle sen sijaan, että kannetaan tiloja toiminnalla täyttäneitä nuoria ulos.