Laajaa turvallisuutta aseiden sijaan

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista.

Tämä todetaan nyt ensimmäistä kertaa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Suomi tulee arvioimaan kaikessa kansainvälisessä toiminnassaan ihmisoikeuksien toteutumista, ja tekemään päätöksensä ihmisoikeusarviointien perusteella. Tämä on oikea linja, koska ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys, vaan osa jokaisen ihmisarvoa kaikkialla.

Ihmisoikeusperusteisuuden tulee näkyä kehityspolitiikassa. Suomen on edistettävä entistä määrätietoisemmin naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista, demokratiakasvatusta ja laadukasta koulutusta.

Ihmisoikeusperusteisuuden tulee näkyä rauhanvälityksessä. Suomen on esimerkiksi toimittava palestiinalaisiin kohdistuvan sorron lopettamiseksi ja viimein tunnustettava Palestiinan valtio.

Suomen pitää tukea kurdien oikeutettuja pyrkimyksiä demokratian ja autonomian puolesta. Turkin hyökkäykset kurdeja vastaan ja Iranin kurdeihin kohdistuva sorto on tuomittava tiukasti.

Ihmisoikeusperusteisuuden tulee näkyä asevalvonnan ja aseriisunnan edistämisessä. Suomen pitää aktiivisesti edistää autonomiset asejärjestelmät kieltävän oikeudellisesti sitovan sopimuksen syntymistä. Suomen tulee myös vakavasti harkita YK:n ydinasekieltosopimukseen liittymistä.

Suomen ei pidä käydä asekauppaa ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa. Suomen ei pidä myydä eikä ostaa aseita sotaakäyvistä tai ihmisoikeuksia rikkovista maista. Esimerkkeinä Israel, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.

Ihmisoikeusperusteisuuden tulee kuulua myös Suomen julkisissa puheenvuoroissa. Suomen pitää uskaltaa nostaa esille kaikessa kanssakäymisessä uiguurien sorto Kiinassa tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä Venäjällä

Emme saa unohtaa Marokon ylläpitämää miehitystä Länsi-Saharassa tai vallankaappauksen suorittaneen sotilasjuntan julmuuksia Myanmarissa. Naisten ja tyttöjen asemaa pitää puolustaa kaikkialla – niin Afganistanissa, Iranissa kuin Saudi-Arabissa.

*

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muutoksessa. Muutosta ajaa suurvaltojen kiihtyvä kilpailu, joka on tuonut mukanaan vaikeuksia monenkeskiseen yhteistyöhön. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kilpailu luonnonvaroista sekä sotilaallisen voiman lisääminen ja näyttäminen luovat jännitteitä, jotka aiheuttavat epävakautta.

Tämä näkyy myös lähialueillamme. Nykyisessä maailmantilanteessa tarvitaan sotilasvarustelun kiihdyttämisen sijaan sotilaallisen vastakkainasettelun purkamista, kansainvälisen yhteistyön lisäämistä ja dialogin edistämistä.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen paikka on sotilasliittojen ulkopuolella. Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle vakautta edistävä ratkaisu.

Kansainvälisten sotaharjoitusten luonnetta on arvioitava entistä tarkemmin. Suomen ei pidä olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka lisää jännitteitä lähialueillamme.

Yhteistyö Ruotsin kanssa on Suomelle monesta syystä luontevaa ja sen edistäminen kannatettavaa. Olemme sotilaallisesti liittoutumattomia maita, ja teemme jo käytännön yhteistyötä monilla tasoilla. Toimintaamme ohjaavat myös samankaltaiset arvot. Itsenäisinä toimijoina molemmat valtiot tekevät silti omat päätöksensä, yhteistyö ei tarkoita sotilaallista liittoutumista.

*

Turvallisuutemme on muutakin kuin aseellista varautumista perinteiseen sodankäyntiin. Hallituksen selonteko korostaa perustellusti ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkitystä turvallisuudellemme. Ne ovat todellinen uhka olemassaolollemme ja elämäntavallemme.

Todellisia uhkia ovat myös pandemiat, eriarvoisuuden kasvu, ja talouskriisit. Kaikki nämä aiheuttavat pakolaisuutta. Niihinkään emme voi vastata aseellisin keinoin. Rajalliset resurssimme on osattava käyttää sellaisiin uhkiin varautumiseen, joita arvioimme tulevaisuudessa kohtaavamme.

YK-järjestelmää pitää pyrkiä vahvistamaan, ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, eli Agenda 2030 sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita on edistettävä määrätietoisesti.

*

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tyytyväinen ulkoasianvaliokunnan vastaukseen selonteosta, jossa painotetaan laajaa turvallisuutta.

*

Puhe on vasemmistoliiton ryhmäpuhe ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa 9.6.2021.