Kunnat säästyivät kovilta leikkauksilta

Kirjoitettu Paavon blogi

Viikko sitten Vasemmiston sisällä käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu puolueen hallituspolitiikasta. Tuolloin kenelläkään ei valitettavasti ollut tarkkaa tietoa siitä, millaisia yksityiskohtia hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, erityisesti sen kuntaosuus sisältäisi.

Nyt ratkaisu on syntynyt, kun hallitus hyväksyi koko syksyn jatkuneiden neuvotteluiden ja kovan sisäisen väännön jälkeen rakennepoliittisen ohjelman. Yksi osa ohjelmaa on paketti, jossa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään ja toimintaa tehostetaan.

Tulos on varmasti pettymys niille, jotka odottivat, toivoivat tai pelkäsivät suuria, hyvinvointipalveluiden ytimiin meneviä leikkauksia. Sellaisia ei tästä paperista löydy.

Lopputulos on huomattavasti parempi kuin lähtötilanne. Mukana on huonosti toimivien rakenteiden uudistamista, palveluiden järkeistämistä, vastuiden siirtoa kunnilta valtion leveämmille hartioille, mutta jonkin verran myös säästöjä. Mistään leikkauslistoista ei voi kuitenkaan puhua.

Sovitut muutokset antavat mahdollisuuksia myös myönteisiin asioihin, kuten turhan byrokratian karsimiseen. Vaikka se voi jonkun korvaan kuulostaa fraasilta, sitä todella löytyy suomalaisesta kuntakentästä ja erityisesti valtion kunnille sälyttämistä normeista. Ainakin tämä kävi selville hallituksen pitkän rupeaman aikana.

Kuntapaketin suurimmat uudistukset kohdentuvat sosiaali- ja terveyspuolelle. Näistä asioista kertoo omassa blogissaan tarkemmin ministeri Merja Kyllönen, joka on sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän jäsenenä tehnyt ison työn neuvotteluissa.

Merjan blogi löytyy osoitteessa http://www.merjakyllonen.fi/.

Vasemmiston lähtökohta neuvotteluissa oli koko ajan se, että rakennepoliittisilla uudistuksilla ei saa vaarantaa hyvinvaltion ytimessä olevia julkisia palveluita. Kestävyysvajeen umpeen kurominen ei saa merkitä hyvinvointi- tai palveluvajetta tulevaisuudessa. Tämän ratkaisun myötä voi sanoa, että palvelut säilyvät ja niitä kehitetään. Vasemmiston kamppailu hallituksessa kannatti.

* * *

Alkuperäisessä valtiosihteeri Martti Hetemäen kuntapaketissa oli rajuja esityksiä muun muassa lasten päivähoito-oikeuden lisärajaamisesta, erityisopetuksen vähentämisestä perusopetuksessa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien leikkaamisesta sekä lisäleikkauksista ammattikorkeakouluille. Nämä esitykset eivät nyt toteutuneet.

Ehkä keskeisin koulutuspoliittinen arvo on tasa-arvo, johon kuuluu koulutuksen maksuttomuus. Koulutuksen maksullisuuden aloittamisesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten valtioiden kansalaisille käytiin keskustelua, mutta hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti koulutuksen maksuttomuus jatkuu – kaikille.

Muista koulutuspoliittisista päätöksistä suurin on toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän muuttaminen. Tämä tarkoittaa pienten lukioiden ja ammattioppilaitosten aseman uudelleenarviointia. Asian toinen, parempi puoli on kuitenkin se, että koulutuksen laatu ja laaja kurssitarjonta pystytään takaamaan parhaiten isommissa yksiköissä. Toisen asteen rahoitus perustuu uudistuksen jälkeen pääosin suoritettujen tutkintojen määrään nykyisen opiskelijamäärään perustuvan rahoituksen sijaan.

Uudistusten läpiviemisessä on tärkeää paitsi huolellinen valmistelu myös se, että alueellisesta kattavuudesta ja koulutuksen tasa-arvosta huolehditaan.

Kuntapaketin mukana osa kuntien vastuista siirretään valtiolle. Näin päätettiin muun muassa turvakotien osalta, minkä ansiosta tulee entistä paremmat mahdollisuudet siihen, että turvakoteihin viimein saataisiin kanavoitua kokonaisvaltaisesti resursseja. Kun toiminnan järjestäminen siirtyy valtiolle, on entistä vaikeampi vältellä sitä tosiasiaa, että turvakotipaikkoja on koko Suomessa vain viidennes siitä, mitä tarvittaisiin.

Alkuperäisessä Hetemäen esityksessä oli yllättäen listattu myös taiteen ja kulttuurin alalle säästöjä, jotka sain neuvoteltua pois pöydältä.

Joskus politiikassa tehdään ratkaisuja, joista voi sanoa olevansa ylpeä, mutta ei tyytyväinen. Erityisesti monipuoluehallituksessa näin käy usein.

Tyytyväinen voi tällä kertaa olla ainakin siitä, että suomalaiset kunnat ja julkiset palvelut säästyivät kovilta kolhuilta. Rakennepaperin kuntaosuus antaa toivon mukaan kunnille paremman mahdollisuuden panostaa Vasemmistolle keskeisiin hyvinvointivaltion peruspalveluihin.

Kommentteja (5)
  1. PIETRO jokiheimo 29.11.2013-18:23

    korvauksiahan täällä on odoteltu,omituista sakkia nuo räsäset sitten kaupunki viran ajalta korvaukset rästissä ja ylennyt ministeri paikalle
    sukuineen syrjinyt kansalais oikeuksia tekaisten vakuutus yhtiöiden kanssa esteitä mitä piilotelleet sukunsa maistraatti arkistoon.
    presidentin kanslia twitter ja kari häkämies bloki sivulla ihmettelenkin röyhkeyttä

  2. Matti Kettu 29.11.2013-18:37

    Pahempiakin leikkauksia olisi vielä voinut tulla, mutta 300 miljoonan euron vanhuspalveluista on isku hyvinvointivaltion ytimeen. Huonokuntoisten vanhusten on vaikea päästä jo nyt laitoshuoltoon, esim. Helsingissä A-studion jutun mukaan.

    Vasemmistolta olisi odottanut esim. varallisuusveron palautusta, arvopaperikaupan leimaveron palautusta tai pääomatuloverotuksen palauttamista selvästi progressiiviseksi 80-luvun malliin. Yhdessä ansiotuloverotuksen tason palauttamisella v. 2000 tasoon leikkauksilta olisi voitu välttyä.

  3. Reijo Ahola 29.11.2013-19:54

    Osaan vain kiittää puolustustyöstänne, kiitos.

  4. Markku Lämsä 30.11.2013-13:22

    Vanhukset heitteille.
    Tämä ratkaisu johtaa siihen, että entistä huonokuntoisempia vanhuksia makutetaan kuset ja paskat housuissa koton muutaman kotipalvelun käynnin varassa.
    Kukaan ei vaadi että vanhushuollon hoitopaikkoina käytetään terveyskeskusten vuodeosastoja.
    Eritasoisia palveluhoitopaikkoja tulee lisätä, joissa on omat huoneet ja joissa huolletaa ruoka ja puhtaus ja joissa on valvonta kokovuorokaudelta.
    Näissä pitää olla myös mahdollisuus perheasumiseen, vanhuspariskuntia ei saa hajoittaa.
    Tämä lisää vain sosiaaliviranomaisten valtaa, vaikka omaiset ovat huollissaan vanhusten pärjäämisestä.
    Minimi vaatimus vanhuksen kotona-asumiselle on, että kykenee keittämään kahvin.
    Ylensä kun kysytään vanhuksilta kotona pärjäämisestä, niin vastaus on, että pärjää kun kotipalvelu tuo ruuvan muutaman kerran päivässä, kun kotona on hyvä asuan. Tiedän tämän henkilökohtaisesti.
    Ymmärrän vanhusten kotonasumisen halun, useat ovat rakentaneet lujasti rintamamiesmökkinsä.

    Se mistä olisi saatu vastaavat säästöt ja olisi ollut sosiaalisesti hyväksyttämäpi, mutta olisi vienyt sosiaaliviranomaisilta päätösvaltaa olisi ollut, että olisitte päättäneet, että lasten huotto tapauksissa ensisijainen sijoituspaikka on lähiomainen.
    Siinä säästetään lapsi saa parhaan hoidon,eikä kaikia hankitoja ostateta yhteiskunnalla.

  5. Juhani Harjunharja 30.11.2013-19:12

    Päätetty siis on.

    Haluan kuitenkin hiukan valottaa Sinulle, Paavo, yhden kunta-alan, koulutuksen arkipäivää erityisesti Utsjoella. Pientähän tämä toiminta meillä täällä on, mutta koetamme silti pitää Suomen ja EU:n pohjoisimman ja varsin laajan raja-alueen asuttuna ja mahdollisimman hyvinvoivana nyt ja tulevaisuudessa.

    Itse olen jo eläkkeellä (69v) noista varsinaisista kouluhommista, mutta aina silloin tällöin piipahdan siellä jonkin syyn tai tehtävän tähden. Niinpä viime perjantaina (29.11.) kävin koulukeskuksessamme viemässä tähtitaivaallista “ilosanomaa” koulukkaille.

    Keskustelin jonkin aikaa opettajien kanssa ja huomasin parin kolmen olevan ilmiselvästi flunssaisia. Ehätin sanomaan, että kotonahan sitä olisi parasta olla hoitelemassa itseään terveeksi eikä puolikuntoisena töissä taivaltaa. Ilmeni samalla, että kouluilla on sijaisopettajien ottamiskielto säästöjen johdosta. Minusta tuo ei ole oikein viisasta miltään kantilta ajateltuna, mutta olihan jo perjantai…

    Ilmeni myös, että eläkkeelle lähteneiden opettajien (MAFYKE) tilalle ei ole palkattu uusia, vaan tehtäviä onkin jaettu muille opettajille. Jopa niin, että ylituntien määrä on joillakin runsaat 30% opetusvelvollisuudestaan. Lisäksi mm. kemian (KE) ja fysiikan (FY) perusopetuksen hoito on annettu biologian ja maantieteen opettajalle. Ne siis ylimääräisinä ylitunteina. No Pisa-tutkimuksissa Suomen asema onkin sopivasti ja nyt juuri reippaasti heikentynyt matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa, joten linja tullee ilmeisesti jatkumaan ja syvenemään tällä saralla. Tässä siis kunta säästää jälleen, mutta mitä ilmeisimmin oppilaiden kustannuksella.

    Jotain positiivista kuitenkin kuulin: opettajat ovat saaneet tänä lukuvuonna hankituksi kouluihin lisäoppilaita etelän kouluista, mikä on jo melko moinen suoritus, kun ottaa huomioon opettajavoiman vähennykset ja kunnan pakolliset säästöt.

    Vähenevä opettajakunta on tehnyt mielestäni kerrassaan mainiota työtä, kun se pitää samalla omatoimisesti työnsä ohessa huolen myös oppilasrekrytoinnista. Tämä on ehkä sitä ihmisen sisäistä sosialismia, joka ylläpitää pahoissakin tilanteissa ihmisten välistä kumppanuutta ja yhteistyötä?

    Mutta, mutta, kun nyt koutuksenkin puolella tehdään jatkuvasti “säästöjä” ja lakkautetaan kouluja, ollaan mielestäni ja varmaan monen muunkin mielestä valittua suunta, joka ei voi johtaa muuhun kuin lisäongelmiin.

    Erityisesti se näyttäisi koskevan Suomen periferia-alueita. Sekä suomen- että saamenkielisten koulukkaiden asema ei ainakaan Utsjoella tulisi kohentumaan, jos meiltä viedään lukio ja nirhotaan perusopetuksestakin. Sitä kun on tehty jo niin roimasti, että hirvittää tällaista emerituslehtoria.

    Puhutaan kyllä edelleenkin koulutuksen tasa-arvosta, mutta minusta tuntuu siltä, että tässä yritetään nyt vain peitellä kauniilla sanoilla mahdollisesti hyvinkin rumaa jälkeä, josta maasuetu erityisesti saa kärsiä. Mielestäni tässä olisi nyt vasemmiston paikka lunastaa suuret ja näkyvästi annetut lupauksensa vähäväkisemmän kansanosan, myös maan syrjäseutujen ihmisten puolustamisesta.

    Nähdäkseni Vasemmistoliitto voisi olla tässä ihan ministeritasolla näyttävästi aktiivinen ja ryhtyä ajamaan joidenkin tehtyjen päätösten tarkistamista, jottei sentään ajeta ihmisiä ihan kurjuuteen. Olettehan te ministerit ennenkin osanneet tehdä uudelleen harkintavaatimuksia, tässä olisi taasen yksi sellainen. Tämä toisi reipasta joulumieltä moneen mökkiin EU:n subarktisilla alueillakin.

    Esitän tämän ihan virallisen luontoisena kansalaisvetoomuksena ministerille, joka voi halutessaan nostaa asian hallituspöydille.

    Terveisin
    Juhani H-h
    Utsjoki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *