Mekaaninen eläkeiän nosto ei ratkaise ongelmaa

Kirjoitettu Paavon blogi

Suomalaisen yhteiskunnan ongelma ei ole liian matala eläkeikä vaan liian matala eläköitymisikä. Jos kaikki työntekijät pystyisivät ja jaksaisivat jatkaa työelämässä nykyiseen eläkeiän alarajaan 63 vuoteen asti, ei mitään eläkeiän nostoon liittyvä neuvotteluja olisi tarvinnut edes käydä.

Nykyään ihmiset voivat jäädä joustavasti eläkkeelle 63-68 -vuotiaina. Tämä varsin tuore malli on jo nostanut eläköitymisikää. Eläkeikään asti jaksavien eläköitymisikä on noussut.

Ongelma on se, että iso osa työntekijöistä ei jaksa edes eläkeikään asti saati sitten pystyisi jatkamaan vielä pidempään työelämässä.

Ongelmaa ei siis ratkaise eläkeiän mekaaninen nostaminen. Jos ihmiset eivät jaksa nykyiseen eläkeikään 63 vuotta, miten he lainsäädäntöä muuttamalla jaksaisivat 65 vuoteen?

Vaikkapa rakennustyöläisillä ja teurastajilla yksinkertaisesti vastaan tulee jo 60 ikävuoden kohdalla fyysiset rajoitteet. Olkapäät, kyynärpäät ja polvet eivät kerta kaikkiaan enää kestä.

Monissa ammateissa fyysinen tai henkinen rasitus on niin kova, ettei yksinkertaisesti pysty työskentelemään eläkeikään asti. Vaikkapa hoito- ja hoiva-alat ovat esimerkkejä sekä henkisesti että fyysisesti rasittavista töistä.

Kun tavoite on eläköitymisiän nostaminen, paras ja toimiva keino siihen on työhyvinvoinnin lisääminen.

Kun työviihtyvyydestä pidetään huolta, työterveydenhoito toimii, työaikaa jaetaan ja työ joustaa elämäntilanteen mukaan, ihmiset myös jaksavat pidempään työelämässä. Esimerkiksi vuoden vuorotteluvapaajakso sairaanhoitajalle poikii loppupäässä useamman lisävuoden työtä.

Eläkeiän mekaaninen nosto vaikeuttaa erityisesti ikääntyvien työttömien ja raskaan työn raatajien asemaa. Se lisää köyhyyttä vanhemmissa ikäluokissa. Kun jo nyt työnantajat laittavat surutta kilometritehtaalle ikääntyviä työntekijöitä, niin tämän voi pelätä vain kiihtyvän tulevaisuudessa.

*

Torstaina saavutetussa eläkeratkaisussa eläkeikä nostettiin mekaanisesti 63 vuodesta 65 vuoteen. Porvaripuolueet ja työnantajat varmasti hurraavat, mutta ainakin Vasemmistolle aitona työväenpuolueena tämä eläkeratkaisu on pettymys.

Kun asiallisesti ottaen mitään kestäviä perusteita eläkeiän nostolle ei ole, miksi ay-liike siihen suostui? Ehkä ay-liike laski, että ilman vastaantuloa tulos olisi ollut vielä heikompi. Sosiaalidemokraattinen valtiovarainministeri Antti Rinne on kuitenkin painostanut osapuolia löytämään eläkeratkaisun. Taustalla kummittelee myös pelko porvarihallituksesta.

Eläkeneuvottelujen tulos on huomattavasti parempi ay-liikkeen puumerkillä kuin ilman. Kolmikannassa kuuluu myös työntekijän ääni. Silloisen pääministerin Matti Vanhasen Rukan lumilla keksimästä mallista on menty inhimilliseen suuntaan. Nyt ratkaisussa huomioidaan työuran pituus ja rasittavuus. Tätä Vasemmisto on vaatinut.

Positiivista on se, että 38 vuoden työuran jälkeen voi jo päästä eläkkeelle 63-vuotiaana, jos työ on raskasta ja työkyky heikentynyt. Ikääntyvien työttömien kannalta taasen on erittäin oleellista, että ns. eläkeputki säilyy. Uudet karttumaprosentit suosivat fyysistä työtä tekevää duunaria suhteessa nykyisiin prosentteihin. Eläkekarttuma tulee jatkossa myös koko palkasta. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain paikkausta.

Eläkeneuvottelut eivät myöskään jää tähän. Eläkeputkea tullaan arvioimaan uudestaan 2019. Jos eliniänodote jatkaa kasvuaan, palataan neuvotteluihin eläkeiästä 2020-luvun loppupuolella. Siis tämänkään ratkaisun jälkeen en tiedä, milloin vaikkapa oma ikäluokkani tulen eläkeikään.

Akava ei hyväksynyt sopimusta, mutta heitä ei hiertänyt eläkeiän nosto vaan karttumien muuttaminen tasapuolisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. SAK:n hallituksessa neljä liittoa äänesti sopimuksen hyväksymistä vastaan, STTK:ssa kaksi hallituksen jäsentä. Eläkeratkaisua vastustettiin liittotasolla ilmeisesti pitkälti samoista syistä kuin miksi Vasemmisto ei ole tyytyväinen eläkeratkaisuun.

Eläkeiän alarajan mekaaninen nosto on myrkkyä duunareille.

Kommentteja (4)
  1. Taina Vallander 26.9.2014-18:22

    Oikaisen virheellisen tiedon: Sttk:n hallituksessa kaksi jäsentä äänesti esitystä vastaan, ei siis kaksi liittoa. Osalla liitoista on hallituksessa useampi kuin yksi edustaja, eikä kyseisten kahden liiton kanta siis ollut yksimielinen.

  2. Pingback: Silvia Modig Palmian yhtiöittämisestä: Emme lähde mukaan kompromisseihin | Eastman Uutiset

  3. Aappo Malo 5.10.2014-20:51

    Akavan erkaantuminen sopimuksesta johtuu ainakin kahdesta syystä. Iso osa Akavan jäsenistä työskentelee kunnan ja valtion palveluksessa, missä eläkeikä on 63 vuotta ja viimeisten vuosien palkka on suurempi kuin aiempien johtuen ikälisistä ja pääsemisestä parempaan duuniin. Ymmärrettävää mutta itsekästä sillä me yksityisen puolen palkansaajathan ”työnantajina” heidän palkkansa ohessa eläkkeetkin rahoitamme. Sen puolen palkat ovat nousseet viimeiset 20 vuotta paljon yksityistä puolta vauhdikkaammin.

  4. Heikki Korhonen 8.10.2014-13:41

    Täsmennystä tähän työuraeläkkeeseen: sopimuksen mukaan sitä on ”mahdollista hakea 63 -vuotiaana”. Pääsystä ei ole varmuutta. Sen lisäksi henkilön työsuhteen päättymisestä voi olla enintään vuosi. Jos siis on irtisanottu vaikka 61 -vuotiaana, ei ole mahdollista jäädä työuraeläkkeelle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *