Ympäristösääntelyn purulla Suomi nousuun?

Kirjoitettu Paavon blogi

Politiikassa nousee ajoittain esiin joitain ajatuskukkasia, joita kaikki alkavat toistelemaan. Ilman, että kukaan pysähtyy niitä tarkemmin miettimään. Erityisesti pääministeri Alexander Stubb ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ovat suorastaan haltioissaan sääntelyn ja normien purusta ratkaisuna Suomen talousongelmiin.

Suomessa on paljon sääntelyä, normeja ja byrokraattisia tapoja, joita on todellakin syytä perata ja purkaa. Esimerkiksi tullin laintulkinnan mukaan aurinkoenergiasta on käytännössä maksettava veroa, vaikka sitä tuottaisi vain omaan käyttöön. Monet yritykset ovat joutuneet luopumaan ympäristöystävällisen aurinkoenergian käytöstä tämän takia. Suoramyyntioikeuden salliminen pienpanimoille taasen helpottaisi yritystoimintaa tai vaikkapa löyhemmät säädökset terassien kalusteista ja rajaamisesta.

Tällaisen sääntelyn purku on järkevää ja kannatettavaa. Erilaisten lupien hakeminen pitää helpottaa ja nopeuttaa. Tosin tämä ei toteudu vain sääntelyä purkamalla vaan myös huolehtimalla siitä, että esimerkiksi ympäristöhallinnossa on riittävästi työntekijöitä.

Mutta jokaisen luulisi ymmärtävän, että ei tällaisella sääntelyn purulla Suomen taloutta pelasteta. Innokkaimmilla sääntelyn ja normien purkajilla voi hyvinkin olla ihan toiset tarkoitusperät.

*

Kun käydään keskustelua sääntelyn ja normien purkamisesta, unohtuu helposti, miksi normeja on tehty. Kunnallisten palveluiden normit ovat takaamassa alueellisesti tasa-arvoisia palveluja. Normeilla määritellään esimerkiksi lastentarhanopettajien määrää päiväkodeissa.

Sääntelyä on esimerkiksi taas se, että työstä pitää maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka tai se, että työnantaja ei saa syrjiä tai suosia ketään työntekijää tämän sukupuolen perusteella. Myös lakisääteisen terveydenhuollon takaaminen työntekijöille on sääntelyä.

Toisaalta sääntelyllä ja normeilla estetään myös ympäristön kuormittaminen ja tuhoaminen. Pidän huolestuttavana sitä, että pääministeri Stubb ilmoitti uuden ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen vastaavan hallituksessa lanseeraamasta sääntelynpurkutalkoista.

Isojen yritysten suurin ”sääntelykritiikki” kohdistuu ennen muuta nimenomaan ympäristölainsäädäntöön. Onko pääministeri Stubb antanut siis uuden ympäristöministerin tehtäväksi purkaa ympäristölakeja ja määräyksiä, joilla huolehditaan esimerkiksi siitä, että yritykset eivät saa laskea jätteitään vesistöihin tai tuprutella saasteita taivaalle?

*

On selvää, että Suomesta löytyy paljon tarpeetonta sääntelyä, mutta ei niitä purkamalla Suomea taantumasta nosteta. Sääntely ei ole vain huono asia, vaan riittävä sääntelyn ja normien taso on osaltaan tehnyt Suomesta sellaisen tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa yrityksillä on tietty vastuu työntekijöistään ja ihmisiä kohdellaan ainakin pääsääntöisesti tasavertaisesti. Sääntelylle on aina syynsä.

Lisäksi on hyvä huomata, että Suomi on amerikkalaisen Heritage-foundationin mukaan jo nyt yksi vapaimmista maista yrityksille. Jos ei olla varovaisia, niin kaiken autuaaksi tekevien sääntelynpurkutalkoiden nimissä työlainsäädäntöä on heikennetty työnantajien valtaa lisääväksi ja työntekijöiden oikeuksia kaventavaksi. Tai yrityksille annetaan voitontavoittelun nimissä oikeus tuhota yhteistä luontoamme.

Kommentteja (3)
  1. Michael Perukangas 25.9.2014-14:11

    Kun Kokoomus valitsi hallituksen jättäneiden Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön tilalle uudeksi ympäristöministeriksi omista riveistään kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen, tämä valinta kirvoitti Yle Uutisten Facebook-sivulla todellisen törkyryöpyn. Ehkä “kansa” oli valmiiksi asetettu antikokoomusasetuksille, kiitos äskettäisten Räty-Männistö -suhmurointiyritysten, ja yhdistyyhän Grahn-Laasonen näppärästi Männistöön, myös Stubbin kaveriksi, sillä hän on tämän entinen avustaja.

    No, Suomihan on pieni maa ja melkein kaikki tuntevat jonkun. Olen minäkin tavannut kaikki oman elinaikani presidentit, ja tunnen kansanedustajia useista ryhmistä. Varmaan näiden takia minuakaan ei vastedes saa nimittää mihinkään ainakaan julkiseen tehtävään.

    Paljon vakavampaa oli kuitenkin se, että Grahn-Laasosta syytettiin useissa puheenvuoroissa reittä pitkin tehtäväänsä nousseeksi, koska tämä on nainen ja vielä suhteellisen nuori. Hänen ansioitaan epäillään, koska hän on nainen. Tietääkseni Grahn-Laasosta aikanaan huomattavasti vielä nuorempina ministereiksi nostetut Paavo Väyrynen ja Ulf Sundqvist eivät saaneet osakseen moisia syytöksiä. Tsemppiä siis Grahn-Laasoselle, näytä ja osoita olevasi näiden asiattomien sikamaisuuksien yläpuolella!

    Kuitenkin ainoa, jolla on merkitystä, on politiikka. Toivottavasti Grahn-Laasonen näyttää olevansa tehtävänsä arvoinen, ja panee palttua pääministerinsä lähetyskäskylle suorittaa hallinnonalansa normitalkoot, vaan jatkaa Ville Niinistön työtä, johon kuului mm. uusien kansallispuistojen perustaminen ja ympäristö- ja ilmastolakien aikaansaaminen. Nämäkö ovat niitä turhia normeja, joita Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö haluaisivat purkaa vuoden takaisessa normitalkoopamfletissaan?

    Turhia eivät myöskään ole Itämeren rikkidirektiivi, haja-asutusalueiden jätevesiasetus tai huvivenesatamien jätehuoltosuunnitelma, kuten Grahn-Laasonen-Männistön pamfletissa väitetään, saati sitten luonnonsuojelulainsäädäntö. Ministerille myöskin tiedoksi annettakoon, että jo nyt parhaillaan ympäristöhallinto yhteistyössä EK:n kanssa yrittää lyhentää ympäristölupien käsittelyaikaa. Tätä pilotoidaan Äänekosken biotuotetehtaalla.

  2. Ilkka Salonen 27.9.2014-14:21

    Olen Paavo Arhinmäen kanssa samaa mieltä siitä, että nyt on aihetta pelätä ympäristölainsäädännöllä synnytettyjen suojelusäädösten purkua. Sitähän teollisuus yleensä haluaa ja usein suorastaan vaatiikin. Mitä tulee Sanni Grahn-Laasosen persoonaan, ei alku näytä hyvältä. En ole Ville Niinstön kannattaia, mutta pelkään että suunta ympäristöasioissa on nyt väärä, kohti suojelun purkua. Michael Perukankaan tavoin toivon vielä, että Sanni Grahn-Laasonen osoittautuu toisenlaiseksi kuin se mielikuva. joka nyt on syntynyt.

    Kaikkea säätelyä en kannata. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus esimerkiksi mahdollistaa tilanteen, jossa omkotitaloon vaaditaan pienpuhdistamo ja vieressä levitetään vapaasti lavallinen sianlantaa pellolle. Käytännönläheisempi tarkastelu olisi paikallaan. Jätevesiasetuksen tarkoitus on estää ravinteiden pääseminen vesistöihin ja maaperän ja pohjavesien saastuminen. Ravinteiden jääminen maaperään joko pinnalle tai syvemmälle on toivottavaa. Pienpuhdistamojen investointeihin kuluu satoja miljoonia, jotka voitaisiin käyttää muullakin tavalla ympäristön hyväksi.

  3. Pingback: Säännellään vähemmän sääntelyä | Niko Peltokangas

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *