Tekijän puolella isoja mediakorporaatioita vastaan

16.11.2011 klo 12:54

Blogi herää eloon tauon jälkeen, sillä olen ollut jonkin aikaa keräämässä voimia tuleviin koitoksiin. Työt alkoivatkin välittömästi.

Alkuviikon teemoista yksi on ollut kysymys tekijänoikeuksista. Säätytalolla järjestettiin tänään Tekijänoikeusfoorumi. Siellä odotettiin linjapuhetta odotettiin aiheesta. Tässä sen tärkeimpiä ajatuksia.

Luovat sisällöt: musiikki, kuvataide, kirjallisuus, elokuva, journalismi tai vaikkapa tietokonepelit eivät kulu siitä, että niitä käytetään. Luova ala voi kasvaa lähes rajattomasti ilman että maapallon kestokyky tulee vastaan. Taide ja luova ajattelu tuottavat onnellisuutta suoraan, eivät siis vain verokertymän tai osinkotuottojen kautta – vaan täysin suoraan, ne ovat “rikkautta, jolla on arvoa”.

Taiteen ja kulttuurisisältöjen luomisen edellytyksistä täytyy huolehtia – oli kyse mistä taiteenlajista hyvänsä.

Tekijänoikeudet ovat osa luomisen edellytyksistä, sillä taidetta ei synny ilman toimeentuloa. Nimensä mukaisesti tekijänoikeuksissa kyse on myös oikeudesta. Oikeudesta määrätä, missä ja milloin tekijöiden teoksia julkaistaan, ja miten ja kuka niitä levittää.

Taistelu tekijänoikeuksista on myös 2000-luvun luokkataistelua. Kysymys on luovan työn ja sen tulosten omistuksesta. Tekijät ja levittäjät taistelevat monimutkaistuvassa jakelumaailmassa myös siitä, kuka saa hyödyn kasvavasta luovasta taloudesta. Tullaan tulojakoon: kaikkien pitäisi saada jotain, mutta missä suhteessa?

On tärkeää huolehtia oikeudenmukaisuudesta ja pienen ihmisen suojasta suuria korporaatioita vastaan. Tämä on myös taloudellinen ja kansallinen etu. Jos suuret mediatalot onnistuvat kaavailuissaan ja saavat entistä halvemmalla entistä kattavammat oikeudet tekijänoikeustuotteisiin, ja jättävät tekijöille kasvavasta kakusta pienenevän siivun, ne ampuvat itseään jalkaan.

Mitä enemmän osallisia esimerkiksi muusikot, kirjailijat, elokuvantekijät ja toimittajat ovat kasvavan alan tuotoista, sitä enemmän he työskentelevät, sen useammat hakeutuvat alalle ja sitä suuremmaksi koko teollisuus voi kasvaa.

Työsuhdetekijänoikeus nousi edellisen kulttuuriministerin kaudella esille, eikä se asia onneksi edennyt. Eikä tule etenemään minun ministerikaudellani.

Luovalle taloudelle hyvä ja toimiva levitys ja kaupallistaminen ovat yhtä tärkeitä kuin alkutuotantokin. Mutta talous pyörii vain silloin, kun molemmat asiat ovat kunnossa. Tarvitaan tuotteita ja niille tekijöitä, mutta yhtä lailla täytyy löytyä uusia tapoja, joilla niistä kerätään maksu ja ne toimitetaan vastaanottajille. Itse asiassa kysymys on kolmen osapuolen yhteistyöstä: kansalaiset – joita toisinaan myös kuluttajiksi kutsutaan – ovat tässä tärkeä osapuoli. Toivon, että tulevaisuudessa kulttuurin käyttäjät ja tekijät ovat samalla puolella, eivät vastakkain.

Valtion pitää olla lakien ja järjestelmien avulla auttamassa uusien liiketoimintatapojen syntymistä ja innovaatioiden muodostumista. Vai olisiko valtion ja kulttuurihallinnon tehtävänä tulisi myös suojella hyviä uusia ajatuksia vanhoilta dogmeilta, monopolien ja oligopolien lyhytnäköiseltä tuomiolta uusien luovien jakeluteiden syntyessä?
Eduskunnan ja hallituksen on ryhdyttävä toimiin, jotta suomalainen tekijänoikeusala kasvaisi nopeasti, dynaamisesti ja oikeudenmukaisesti ja tekijät säilyttäisivät heille kuuluvat oikeudet omiin tekosiinsa.

Niin tekijöitä kuin levittäjiäkin riivaava ongelma on piratismi. Sen kitkeminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska en haluaisi valtion ryhtyvän sensuroimaan internetin toimintaa. Internetin merkitys demokratialle ja ilmaisunvapaudelle on korvaamattoman tärkeä. Mutta toimettomaksikaan ei saa jäädä.
Kun kotitarvekopiointi aikoinaan laillistettiin, tekijöille aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi säädettiin hyvitysmaksu. Sen kerryttämä rahamäärä on kuihtunut ainakin puoleen entisestään. Hyvitysmaksuissa pitää seurata alati muuttuvaa maailmaa. Hyvitysmaksukertymän vähentyminen on saatava pysäytetyksi ja sen taso uudelleen nousuun. Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua.

Myös kirjailijoita koskettavissa lainauskorvauksissa tulisi talouden antaessa siihen mahdollisuuden päästävä lähemmäs pohjoismaista tasoa.

Tekijänoikeuslakia kritisoidaan. Se onkin vanha, vuodelta 1961. Lakia on muokattu, mutta sen pykälät eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän todellisuutta. Sitä pidetään paitsi epäoikeudenmukaisena, myös epäjohdonmukaisena. Laki on haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan aktiivisuutta ja kekseliäisyyttä.

Lain tulisi olla turva myös heikommille neuvotteluosapuolille, kun tekijöiden oikeuksista neuvotellaan

Tekijänoikeuksia selvitettäessä on tärkeää käydä keskustelua tekijänoikeuksista kiinnostuneen kentän kanssa – myös ministeriötasolla. On tärkeää ottaa myös huomioon kentän vastakkaiset intressit – tosin kaikki tietävät, ettei kaikkia ei voi miellyttää.

Internet on mahdollistanut luovan tekijän ja kuluttajan välisen yhteyden entistä suoremmaksi. Jos tekijänoikeusala voittaa käynnissä olevan luokkataistelun, siitä voi syntyä dynaamisempi, ekologisempi ja demokraattisempi talous. Internet on tuonut käyttäjilleen, siis meille kaikille, paljon tasa-vertaisuutta kulttuurin kuluttamiseen ja tiedon jakamiseen. Luovan alan tekijöille sen tulee olla mahdollisuus, ei oikeuksista luopumisen tie.

 

Kommentit

 
  1. “Hyvitysmaksukertymän vähentyminen on saatava pysäytetyksi ja sen taso uudelleen nousuun. ”

    Väärin. Hyvitysmaksusta on päästävä eroon sillä se on täysin epäoikeudenmukainen. Kun Jontin ja Shakan levy ladataan ja poltetaan CDr_lle saa Lauri Tähkä rahaa. Jontti ja Shaka ei saa mitään. Hyvitysmaksut jaetaan menestyjien kesken. Esimerkki: Anssi Kelan Nummela levy oli 2000-luvun myydyin albumi. Samalla Ansille maksettiin eniten hyvitysmaksuja. Eikö levymyynti todista että Anssille oli vähiten haittaa kotikopioinnista? Voiko enää paremmin kaupallisesti menestyä? Miksi siis Notkealle Rotalle kuuluvat korvaukset menivät Anssi Kelalle?

    Miksi jokaisen pitäisi maksaa hyvitysmaksua kiintolevyistä, kun vain pieni osa kopioi niihin laittomasti musiikkia? Toisin sanoen JOKAINEN on lähtökohtaisesti syyllnen. Miksi sitten nettilataaminen on laitonta kun siitä joutuu jo jokainen maksamaan “sakkoja”? Etkö ostaessasi kovalevyn joka sisältää hyvitysmaksun osta itsellesi oikeuden kopioda siihen musiikkia?

    Ei toimi. Ei ole kestävää ajattelua.

     
  2. Hyvä kirjoitus, kun pitää mielessä, että lukee suuriin mediataloihin kuuluviksi myös tekijänoikeusjärjestöt.
    Kuluttajat haluavat maksaa sisällöstä suoraan tekijälle (on samalla oikeudenmukaisinta).
    Kuluttajat eivät halua maksaa, jos suurin osa maksusta menee systeemin pyörittämiseen ja byrokratian ylläpitämiseen.
    Kuluttajat haluavat maksaa kun hinta ja arvo kohtaavat.
    Kuluttajat haluavat maksaa, kun tuote on varmistetusti laillinen.
    Kuluttajat eivät halua maksaa moneen kertaan, mikä nyt on todellisuutta.
    Piratismi on todistetusti ja mitattavasti vähentynyt eniten niissä maissa, jossa laillista, lisensoitua sisältöä on helpoimmin saatavilla!

     
  3. Kirjoitit:”Hyvitysmaksuissa pitää seurata alati muuttuvaa maailmaa. Hyvitysmaksukertymän vähentyminen on saatava pysäytetyksi ja sen taso uudelleen nousuun. Nopeiden nettiyhteyksien liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua.”
    Kulutustottumukset muuttuvat ja kotimaassakin on paljon artisteja jotka eivät toimi suurten mediatalojen eikä ns. tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Sitä ei voi pitää marginaalisena toimintana. Olemassa olevat ja suunnitellut simputusmaksut ovat heiltä pois.
    Nettiyhteydet ovat välttämättömyys jokaiselle kansalaiselle ja on suuri vääryys että vähäosaisten pitää osallistua ilman perusteita maksamaan kasettimaksuja.
    On väärin olettaa että maailmassa on jatkuva kasvu, kun talous on epävakaa ja tarjonta monipuolistuu. -Spotify ja artistien omat kanavat yksi osa arkipäivää.
    Nykyinen järjestelmä on jo lähtökohdiltaan epäoikeudenmukainen ja se tulisi purkaa kokonaan.

     
  4. Hyvitysmaksu on täysin väärä tapa ajaa tekijänoikeuksien edistämistä. Jos kännykkää ei käytä musiikin kuunteluun eikä nettisurffailuun kuulu videoiden latausta, on hyvitysmaksu täysin epäreilu maksu kaikkien maksettavaksi. Kuluttaja maksaa hyvitysmaksua ostaessaan levyn, joten miksi se pitäisi maksaa 4 -5 kertaisena, tosin laitteen hintaan kätkettynä? Tässä ajetaan vain ja ainoastaan Teoston ja Gramexin omaa etua, jotka kuten edellinen kommentoija mainitsi, jakavat marginaaliosuuden hyvitysmaksuista listamenestyjille, muut eivät saa sitäkään vähää. Jos mahdollista, ostan musiikkini/elokuvani/kirjani mahdollisimman suoraan tekijältä, jolloin tekijä saa mahdollisimman suuren korvauksen ilman välikäsiä. Ajamalla näitä käytännössä naurettavia hyvitysmaksuja joka laitteelle ja laajakaistayhteyksille saa aikaiseksi lähinnä hermostuneen kuluttajan ja uutta kohdetta etsivän äänestäjän.

     
  5. Tällä päätöksellä siirrettäisiin vain ko tuotteiden kauppa ulkomaisiin verkkokauppoihin. Siinä jäisi tulot saamatta niin suomalaiselta kauppiaalta kuin verottajaltakin. Joku raja tähän to-mafian ahneuteenkin!

    En myöskään käsitä miksi minun pitäisi maksaa tälläisiä maksuja jos käytän massamuisti tilaani omien valokuvien ym. tallentamiseen, ymmärtäisin tämän maksun jos piratismi olisi laillista vai onko tässä sellainen idea että kaikki sitä piratismia kumminkin harrastaa…

    Jäitä hattuun Arhinmäki! Kaikki ideat ei ole niin hyviä kun niitä vähän pohtii.

     
  6. Juha Saarnion pointti kuvaa hyvin simppelisti missä meillä mennään. Tämä aamulla sain kohdata shokin tämän uutisen perusteella että tekijänoikeuksiin ajetaan juuri lisäyksiä, jotka tuovat suoria lisämaksuja tavalliselle kansalle, laitteisiin “joilla voidaan ehkä ilkeästti kopioida & tallentaa jumaltahojen teosto jne. alaisia tuotoksia”.

    Noh ei tässä mitään, uutin ei ole mikään uusi että tavalliselta kansalta halutetaan verottaa “ei oota” eli tyhjästä tai mahdollisuudesta tehdä jotain. Mutta tätä lakia kuulema eteen päin ajaa Paavo Arhinmäki?

    En jaksa nyt liikoja tässä pohtia asiaa, mutta tuntuu että olen menettänyt sen ainoan toivon Suomen puoluekentällä, ainoan mahdollisuuden joka taistelee normaali kansalaisen puolesta. Teoston-Gramexin etc. lobbarit ovat näköjään iskeneet kyntensä nyt Paavoon ja tämän myötä Vasemmistoliittoon.

    Tässä jutussa ei ole mitään isoja asioita, sen tiedän, sen verran tunteessa tämän kirjoitan. Mutta Paavo, tämän uutisen myötä menetät sen arvostuksen ja myös äänet, mitä nuorten ihmisten keskuudessa olet saavuttanut. Et kaikkia tietenkään, mutta hyvin useita.

    Sana leviää.

     
  7. “Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua.”

    Haluaisin kysyä tässä ministeriltä muutamaa asiaa:
    - mikä olisi ns. “nopea” nettiyhteys? Minulla on sopimus Elisan kanssa 2M/512k -yhteydestä, ja Speedtest kertoo yhteysnopeudeksi 1,77/0,44. Tulisiko mahdollinen tekijänoikeusmaksu siis todellisen vai luvatun nopeuden mukaan? Huom! Elisan mukaan 8M nopeampaa yhteyttä ei osoitteeseeni ole edes saatavana, vaikka tarvetta olisikin
    - käytän kännykkää puheluihin ja tekstiviestitykseen. Pitäisikö minun maksaa puheluistani ja tekstiviesteistäni tekijänoikeusmaksua ja jos pitäisi, niin miksi?
    - ulkoisilla kovalevyillä on valitettavasti tekijänoikeusmaksu. Kun käytän ulkoista kovalevyä omien valokuvieni varmuuskopiointiin, niin kenen hyväksi tekijänoikeusmaksu silloin menee (ja miksi)? Eikö sen pitäisi tulla takaisin minulle, kun kyse on omista valokuvistani :)

    Tässä on näin aluksi muutama kysymys näin käyttäjän näkökulmasta. Jään odottamaan ministerin mielipiteitä.

     
  8. “Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua”

    Ehdotan kirjoituksellesi uutta otsikkoa:
    Tekijänoikeusjärjestöjen puolella kuluttajan etua vastaan

     
  9. Kaikella kunnioituksella herra Arhinmäkeä kohtaan on todettava: Paavo, olet idiootti. Ainakin tästä aiheesta puhuttaessa.
    Hyvitysmaksu on aikansa elänyt epäreilu hv-lisähinta, josta ei hyödy yksikään kuluttaja. Valokuvaaja tai muusta syystä suuria ulkoisia kovalevyjä tarvitseva lainkuuliainen kansalainen maksaa turhasta, ja niin myös piraatti – hyvitysmaksu kun ei tosiaan waretukseen oikeuta.
    Dynaamisuus ja to-mafia eivät millään järjellä mahdu samaan lauseeseen – tekijänoikeusjärjestöt ovat sinne 1960-luvulle tekijänoikeuslain kanssa jumahtaneita dinosauruksia, joiden ainoa huoli on oman lompakon paksuus.

     
  10. Olen pitkään äänestänyt vasemmistoa, mutta oikeasti tämä hyvitysmaksun laajentaminen kiintolevyihin on niin päätöntä teostomafian lobbaamaa sontaa, että alan epäröidä pitäisikö vaihtaa kantaa tai jäädä nukkumaan. Tulkaa nyt jo vihdoin 2000-luvulle, pliis. Niin Teosto, Gramex, musiikkibisnes kuin Vasemmistoliittokin.

     
  11. Anna Paavo markkinoiden hoitaa!

    On vain hyväksi kulttuurialalle, että vanhentuneet toimintamuodot rapistuvat kannattamattomina ja kannustetaan kaikkia elämään maailman rytmissä. Ainoastaan näin voidaan saada aikaan se etulyöntiasema, mitä se Suomessa haluaisi saada: innovaatiota, uutta näkemystä ja tekemisen meininkiä.

    Suojatyöpaikat eivät kannusta mihinkään muuhun kuin omien etujen puolustamiseen, taantumukseen ja kaikki tietävät sen päätyvän lopulta siihen, että vedetään matto jalkojen alta ja tullaan molemmilta puolilta ohi. Näin on jo käynyt!

    Annetaan ne rahat ennemmin vaikka innovaatiorahoituksena uusille taidemuodoille ja kerätään ne verovaroina. Tosin tämänkään järkevyydestä ei voida varmaan olla yhtä mieltä, mutta parempi idea se minusta olisi.

    Jos kansa haluaa sirkushuveja, se ostaa niitä. Ei niitä tarvitse väkisellä tuputtaa. Oikeasti meillä on paljon parempia ja työllistävämpiä tapoja käyttää nekin rahat kuin kupata ne täysin tuottamattomiin kohteisiin.

    Yllättävä reaalimaailman huomio: levy-, elokuva- ja kirjakopioiden kulta-aika oli ja meni. Tuemmeko Suomessa muitakaan kuolleita elinkeinoja, kuten pronssikypärätuotantoa tai höyryvasaroiden valmistamista? Emme tue. Miksi kulttuurialaakaan pitäisi?

    Äänitteitä ja elokuvatallenteita on ollut tarjolla reilut 100 vuotta, mikä on aika pitkä aika tekniikalle. Taputukset siitä!

    Äänitteet tulivat muuten markkinoille suunnilleen samaan aikaan iskelmämusiikin kanssa. Mitäpä luulette, mitä tällöin kävi kamarimuusikoiden suosiolle ja kuinka paljon heille maksettiin hyvityskorvauksia siitä hyvästä? Aivan…

    Artistien on siis aika jalkautua kansan pariin ja pistää hihat heilumaan toden teolla, jos meinaavat pärjätä – aivan kuten kenen tahansa muunkin on näinä supistuvan talouden päivinä tehtävä. Heidän pitää oppia räätälöimään tuotettaan eri ryhmien ja tilanteiden mukaan ja opeteltava elämään vähemmällä. Elämä kovenee, mutta kovenemista voi pehmentää kehittymällä paremmaksi: jalostamalla toimintaa, vähentämällä kuluja ja keksimällä uutta – ei suinkaan vanhoja menetelmiä väkisin pystyssä pitämällä.

    Ehkä siis olisi aika teatterin renessanssille ja taiteiden hybridimuodoille. Ehkä olisi aika panostaa enemmän tuotteen lisensointiin muihin sisältöihin. Apua tulee aivan uusista jakelukanavista, joita me emme vielä tänään edes tunne. Mielikuvitusta eikä valitusta tässä kaivataan!

    On kyllä myös melko todennäköistä ja varsin realistista olettaa, että ihmiset eivät edes kaipaa niin paljoa sitä lantaa, mitä taiteena tuputetaan, ja luopuvat mieluummin siitä kuin esimerkiksi päivittäisestä leivästään. Mutta milloinkas vasemmistossa olisi näin pitkälle asioita ajateltu?

     
  12. Minäkin haluan sellaisen provisiotyön, jossa huonolla suorituksella jokin toinen taho maksaa minulle palkkaa.

    Siitähän tässä on kyse. Suomalainen musiikki ja elokuvatuotanto on ollut poikkeuksellisen huonoa viime vuodet, eikä levyt tai elokuvat ole menneet kaupaksi. Tarjonta ei ole vastannut kysyntää.

    Silti näistä pitäisi maksaa erilaisten mafiakorvausten muodossa. Järjetöntä.

     
  13. http://www.hannuvisti.com/blog/files/1f028dd168b27be29ac3939d6c3a256c-1264.php

    En viitsi pyörää uudelleen keksiä, kun oheisen linkin taakse on jo järkeä kirjattu.

     
  14. Juuri kun Suomi alkaa pääsemään edes tyydyttävälle tasolle laajakaistojen laadussa, niin painetaan hallituksen toimesta jarrua erilaisilla hyvitysmaksuilla?

    Itse nautin tälläkin hetkellä 100M/10M Internet-yhteydestä, hitaampikin olisi riittänyt – mutta Sonera tarjosi nopeinta vaihtoehtoa samaan hintaan kuin hitainta.

    Minähän se terroristi taidan tässäkin olla.

     
  15. Teostot ovat aina kuluttajaa vastaan. Oikea luokkataisteluastelma onkin:

    Rikkaat taiteilijat/Teostot vastaan kuluttajat!

    Todelliset riistäjät ovat juuri popparit ja heidän korporaationsa jotka kuppaavat kuluttajia.

    Ei taksikuski peri mitään “teostomaksua” 70 vuotta jostain kyydistä.

    Kukaan ei aja kuluttajan etua.

     
  16. jos pakko on kerätä mafiarahaa, ehdotan että laitteen ja liittymän mukana tulee url jonne rekisteröidytään ja sitä kautta korvamerkitään kenelle hyvitysmaksut menevät. Se olisi kansan tahdon ja käytön mukainen tapa jakaa rahat.

     
  17. Miksi arkkitehti ei saa hyvitystä joka kerta, kun joku käy hänen suunnittelemassaan talossa tai käyttää hänen suunnittelemaansa siltaa? Miksi musiikki on niin erinomaista, että kerran tehdystä työstä pitää saada palkkaa joka kerta, kun sen tuloksista nautitaan?

     
  18. “Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua.”

    Tämä on pahimpia kömmähdyksiä, ja tätä lausetta vastaan kommentoineet tuhlaavat panoksia, koska koko esitys on laiton: hyvitysmaksua voidaan periä vain laillisesta kopioinnista. Valitettavasti tekijänoikeuslobbarit ovat pyrkineet tarkoituksellisesti hämärtämään asiaa.

    Tekijänoikeusjärjestöjä ei ole syytä päättömästi soimata: kyllä Teoston keräämistä varoista 87 prosenttia menee suoraan tekijöille, hallintokuluihin loput. Hyvitysmaksujen tuottoa ei taideta jakaa suorina tilityksinä (kun ei kukaan tilastoi, kenen musiikkia kopioidaan), vaan siitä jaetaan apurahoja kotimaisen sävellystuotannon edistämiseen.

    Teosto ja Gramex saisivat parantaa ulosantiaan, niin että kritiikki tulisi edes oikeilla perusteilla. Itse asiasta olen samaa mieltä täällä kommentoineiden kanssa: hyvitysmaksu on aikansa elänyt. Terveisin nimim. Teoston tekijäasiakas – toistaiseksi

     
  19. Voisiko Paavo nyt tämän mielipuolisen aloitteen tehtyään ja näitä palautteit hetkisen luettuaan ja _ymmärrettyään_ hieman kommentoida ja tarkentaa agendaansa?

    Olisi mielenkiintoista eritoten tietää millä logiikalla tämä maksulisäys toisi pienelle tekijälle suhteellisesti yhtään sen enempää rahaa kuin nytkään?

     
  20. On otettava huomioon, että sen jälkeen kun kotitarvekopiointi aikanaan sallittiin, on tuota oikeutta viime vuosina pala palalta murennettu. Internetistä kopioiminen on kielletty, julkaisijoilla on lupa kopiosuojata sisällöt eikä kuluttajalla ole oikeutta murtaa näitä kopiosuojauksia jne. Toisin sanoen kun oikeus kotitarvekopiointiin on kuihtunut, on aivan oikein että myös siitä maksettu hyvitysmaksu on kuihtunut.

    On totta, että monet rikkovat lakia ja kopioivat internetistä tekijänoikeuden alaista materiaalia, mutta sen ollessa rikollista toimintaa, siitä joutuu kiinnijäädessään korvausvelvollisuuteen oikeudenhaltijoille. Tällöin siis oikeudenhaltijat saavat sekä syödä kakun että pitää sen, ja me kuluttajat joudumme maksamaan oikeudesta jota meillä ei ole (internetistä kopiointi) ja oikeudesta jota emme käytä (suojaamattomalta tallennusmedialta toiselle kopiointi). Jos tutkitaan ihmisten käyttämiä tallennusmedioita, uskallan väittää että laillisesti kopioidun tekijänoikeuden alaisen materiaalin määrä on marginaalinen. Lisäksi erilaiset lailliset, joko maksulliset tai ilmaiset palvelut, sellaiset kuten Spotify, Last.fm, Voddler, Steam jne. ovat ainakin minun tuttavapiirissäni vähentäneet laitonta kopiointia huomattavan paljon. Niin ikään jatkuvasti suurempi osa luovasta työstä julkaistaan erilaisten vapaiden lisenssien alla – suurimpana ja laajimpana esimerkkinä tietysti Wikipedia sisarprojekteineen, mutta muitakin vapaita sisältöjä pulpahtelee nettiin kuin sieniä sateella.

    On todella valitettavaa, jos Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kulttuuriministeri aikoo unohtaa 99 % kansasta sen yhden prosentin vuoksi – semminkin kun edelliset kommentoijat ovat huomauttaneet, että tuon yhden prosentin sisälläkin hyvitysmaksu kohdentuu niille, joilla menee jo valmiiksi hyvin.

    En kuitenkaan vastusta hyvitysmaksua mitenkään ehdottomasti. Jos samalla muutetaan tekijänoikeuslakia siten, että kotitarvekopiointi sallitaan aiemmassa laajuudessaan niin, että ihmiset voivat jälleen ladata ja kopioida laillisesti omaan kotikäyttöönsä valitsemiaan sisältöjä internetistä, tällöin hyvitysmaksun laajentaminen on oikeutettua.

     
  21. Kuka nykypäivänä edes viitsii laittomasti kopioida. Musiikkia saa Spotifysta ja Youtubesta omiksi tarpeiksi. Pelit ei ihmeitä maksa, kunhan vaan odottaa kuukauden, pari ilmestymisestä ja tilaa ne ulkomaisista verkkokaupoista.

    Onko laittoman kopioinnin määrästä tai rahallisesta merkityksestä olemassa kenenkään muun kuin asianosaisten tekemiä tutkimuksia/arvioita/propagandaa?

    Suosittelen arvon Paavolle ihan omaakin ajattelua, lobbareiden kantojen toistelun sijaan.

     
  22. Minusta on osittain huvittavaa, että vasemmistolainen ministeri ajaa miljoonien arvoista tasaveroa sillä verukkeella, että hyvitysmaksuista saatavat tulot ovat laskeneet. Sitten vielä vetoaa piratismiin, jolla ei ole mitään tekemistä laillisen kopioinnin kanssa tai laillisen kopioinnin määrän kasvun kanssa, mikä oikeuttaisi jo lisätuloihin. Sitten vielä lisää sellaisia laitteita hyvitysmaksun piiriin, joilla ei edes käytetä todistetusti merkittävästi kopiointiin. MAFIAn oma tutkimuskin tutkimus sanoi näin kännyköistä.

    Nuo hyvitysmaksusta saatavat tulot ovat laskeneet suurelta osin ihan sen takia, että digiboksit lisättiin maksun piiriin ja nyt ihmisillä on digiboksinsa. Eli ensin päättäjät lisäävät täysin vailla järkeä tuotteita hyvitysmaksun piiriin ja sitten valittavat, kun ihmiset eivät osta niitä tarpeeksi. Saisi se luova ala oikeasti ryhtyä luovaksi sen myyntinsä ja musiikkinsa kanssa eikä veljien voitelussa. Tuetaanko tässä sitten taiteellista vai poliittista luovuutta – tiedämme kyllä vastauksen.

    Oikeasti Paavo, suuri peukku alas sinulle. Vuosia aihetta seuranneena olen oppinut tunnistamaan viihdeteollisuuden sanansaattajat. Tuo mantra kännykkäteollisuuden ja luovan alan vastakkainasettelusta on nimenomaan voitelijoidesi keksimä argumentti, jota nyt kuulemme sinun suustasi. Nyt me kuluttajat saamme lisää Lauri Tähkää ja muuta hyvin myyvää sontaa…

     
  23. Kannatan Jussi Mäkisen ehdotusta blogikirjoituksen nimenmuutoksesta. Tekijänoikeusjärjestöt ovat kuluttajan etua vastaan.

    Suosittelen tutustumaan Petteri Järvisen kannanottoihin asiasta ja keskustelemaan hänen kanssaan. Voisit myös lukea kirjan Piraatti vai kirjailija? (toim. Juri Nummelin).

    Olen erittäin pettynyt kantaasi tässä asiassa ja uskon useiden äänestäjiesi olevan myös tässä eri mieltä kanssasi. Ei kiitos Teosto yms. lobbaukselle.

     
  24. “Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua.”

    Hei, täähän on aivan erinomainen ratkaisu! Kai tekijänoikeudella suojatun sisällön lataaminen netistä sitten laillistetaan yksityishenkilöille jos tähän päädytään?

    Muutenhan ollaan siinä tilanteessa, että valtio asettaa haittamaksuja asioista, jotka ovat laittomia. Analogisesti tilanne olisi sama jos puutarhanhoitovälineisiin asetettaisiin kannabishaittamaksu koska niillä voidaan (lain vastaisesti) kotikasvattaa kannabista.

     
  25. En nyt tiedä, mutta ilmeisesti Paavo on käsittänyt 2011 vaaliohjelman kohdan 11 jotenkin täysin takaperoisella logiikalla (http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/1467.html) vai mitä mieltä Paavo itse on?

     
  26. Teosto ja Gramex jakavat käsittääkseni 90% rahasta eteenpäin, eli varsin tehokkaasti. Nehän ovat lisäksi tekijöitä edustavia järjestöjä, vaikea niitä on suuryrityksiin rinnastaa. Suuryritykset taas hyvin mielellään hyödyntäisivät esim, musiikkia maksamatta siitä kenellekään.

     
  27. Kyllä tämä hyvitysmaksun laajentaminen kuulostaa täysin päättömältä. Tällä lyödään suurimmaksi osaksi täysin syyttömiä ihmisiä. Muun muassa koko informaatioala kärsii näistä turhista maksuista. Tuotteiden hankinta siirtyy ulkomaille halvempien hintojen takia. Kotimaiset toimittajat häviävät tässä ja samalla valtion verotulot pienenevät entisestään.

    Tekijänoikeusalan voitto kuluttajien etu ja demokraattisempi yhteiskunta? Vastapuolena kuluttajat? Eikö tämä kuulosta täysin absurdilta? Tekijänoikeusalan tarkoitus on tuottaa voittoa. Voitot kerätään kuluttajilta. Mikäli tekijänoikeusjärjestöt täysin sanelevat mistä he voivat kerätä tuloja niin lopputulos on diktatuuri.

    Olisiko aika keskustella kulttuuritoiminnan kannattavuudesta? Eikö olisi oikeasti aika myöntää, että meillä on suhteessa liikaa “teatteria” ja liian vähän tuottavaa työtä? Selitä meilla mikä on kulttuuritoiminnan todellinen merkitys kansantaloudelle?

     
  28. Toinen kysymys vielä. Mikä on suurten mediayhtiöiden osuus kertyvistä tekijänoikeuskorvauksista? Onko todellisuus se, että valtaosa näistä korvauksista valuu joka tapauksessa suurille mediayhtiöille? (Eikä artistille, kuten sen pitäisi).

     
  29. Paavo, miten piratismi tai muu teosten laiton kopioiminen ja hyvitysmaksu mitenkään liittyvät toisiinsa? Nyt saa kirjoituksestasii sellaise kuvan, että liittyvät?

     
  30. Muista nyt kuitenkin että kaikki maatalousyrittäjät pitää vapauttaa tästä laajakaistamaksusta.

     
  31. “Työsuhdetekijänoikeus nousi edellisen kulttuuriministerin kaudella esille, eikä se asia onneksi edennyt. Eikä tule etenemään minun ministerikaudellani.”

    Tämä on aivan otsikon mukainen asia ja tästä suuret kiitokset jo etukäteen.

    Mutta entä hyvitysmaksut? Kuka saa niistä suurimman osan? Tekijänoikeusjärjestöt.

    Kuka on kaikkein äänekkäin hyvitysmaksujen lobbaaja. Tekijänoikeusjärjestöt.

    Kuka hyötyy hyvitysmaksuista vähiten? Tekijä itse. Ja suhteellisesti sitä vähemmän, mitä enemmän tekijän tuotosta kopioidaan.

    Kärjistetty tapaus 1: Tekijän tuotosta ei myydä ollenkaan vaan se leviää valtaisan suosittuina laittomina kopioina. Tekijä ei saa siitä senttiäkään hyvitystä.

    Kärjistetty tapaus 2: Tekijän tuotosta myydään massoittain eikä sitä kopioida ollenkaan. Tekijä saa suuren osan tekijöille jaetuista hyvitysmaksutuloistakin itselleen.

    Onkohan tämä tekijänoikeusjärjestöjen toimintamalli ihan oikeudenmukainen?

     
  32. Suoraan sanottuna kuvittelin Paavo Arhinmäen olevan ministerinä lähempänä kansalaisia, kuin Tanja Karpelan, mutta samalla tavalla Vasemmistoliitto pettää äänestäjät, kuin Keskustapuoluekin. Tässä blogikirjoituksessa ei ole yhtäkään argumenttia, joka kestäisi minkäänlaisen tarkastelun.

    Paavo, petaatko itsellesi tulevaisuutta Suvi-Anne Siimeksen rinnalle?

     
  33. “Hyvitysmaksuissa pitää seurata alati muuttuvaa maailmaa. ”

    Tämä pitää paikkansa, tosin se kehitys on ollut viime vuosina yhä vähemmän musiikkia kuluttavaa mihin ne kaikki hyvitysmaksut menevät. Kehitys on ollut pirstaloituneempaan musiikin kulutukseen (tarjonta monipuolistunut) ja top20 artistit saavat suhteessa vähemmän tuloja koko musiikkikentän tuloista kuin ennen. Jostain syystä hyvitysmaksuissa tätä muutosta ei kuitenkaan ole otettu mitenkään huomioon. Hyvitysmaksujen osuus on tippunut sen takia kun ko. tuotteen (musiikin) kulutuskin on vähentynyt ja eihän se ihme ole jos isot tekijänoikeusjärjestöt tappelevat omasta toimeentulostaan kynsin ja hampain. Lisäksi tekijänoikeusjärjestöt perustelevat omaa toimeentuloaan tietysti summalla tietyltä vuodelta johon on digiaikaan siirryttäessä kertynyt poikkeuksellisen suuret rahavirrat. Mikäli tekijänoikeusjärjestöt olisivat saaneet päättää niin meillä ei olisi esimerkiksi radiota, gramofonia/levysoitinta tai kopiokonettakaan.

    Lisäksi hyvitysmaksua maksetaan laillisesta kopioinnista. Jos ko. maksun nostoa halutaan perustella laittomalla toiminnalla (laittomalla kopioinnilla) niin sitten kaikki kopiointi pitää muuttaa lailliseksi ja täten kerätä siihen liittyvää kompensaatiota.

    “Mitä enemmän osallisia esimerkiksi muusikot, kirjailijat, elokuvantekijät ja toimittajat ovat kasvavan alan tuotoista, sitä enemmän he työskentelevät, sen useammat hakeutuvat alalle ja sitä suuremmaksi koko teollisuus voi kasvaa.”

    Hyvitysmaksujen tarkoitus on tosin subventoida muusikoita muiden taiteentekijöiden kustannuksella. Kukin voi sitten itsenään miettiä miten musiikin tuottaminen on niin paljon ylevämpää toimintaa että siihen pitää erikseen kohdentaa rahaa muiden kustannuksella ja vieläpä niin että eniten myyvät artistit saavat niiden vähemmän myyvien artistienkin tulot.

    Jos tarkoitus olisi oikeasti hyödyttää yleisemmin kansakuntaa ja yksilöidymmin luovuuden innovointia, niin hyvitysmaksut maksettaisiin könttäsummana suoraan budjetista mutta niin että tietyn ajan kuluttua ko. tuotteet siirtyisivät public domainiin koko kansallisen kollektiivin omistukseen (aka. vaikka 25 vuotta). Lisäksi ne tuotteet joita valtio suoraan tukee tuotantovaiheessa olisi lyhyempi public domainiin siirtymisvaihe (vaikka 10v). Public domainiin siirtymisen jälkeen ne olisivat vapaita mistään hyvitysmaksuista, yksityinen käyttö vapaata ja kaupalliseen käyttöön valtio lisensoisi niitä esim. ulkomaille ja kotimaahankin ja vielä mahdollisimman kevyellä toimenpiteellä (esim. www -sivujen kautta pystyisi helposti ja nopeasti lisensoimaan käyttöönsä ko. musiikin tiettyyn käyttöön). Lisäksi pakkolisensointi kirjastoille niin että myös sähköinen lainaus olisi mahdollista kilpailukykyiseen hintaan kaikesta tuotannosta.

    “On tärkeää ottaa myös huomioon kentän vastakkaiset intressit – tosin kaikki tietävät, ettei kaikkia ei voi miellyttää.”

    Tähän mennessä on otettu huomioon vain top -artistien esiin tuomat intressit ja suurten mediayhtiöiden sana. Tämän voi hyvin yhdistää tuohon tekijänoikeuden pidentämiseen eli siitä lypsetään rahaa niin kauan että koko tekijänoikeuden alkuperäinen tarkoitus on muuttunut irrelevantiksi. Ei innovoinnin kannustamiseen ole ollut enää vuosiin mitään intressejä lain takia, eikä alkuperäisestä “riittävästä hyvityksestä tekijälle” ole enää mitään jäljellä (menetyksiä ei ole tarkoituskaan korvata kokonaismääräisesti tai edes suurelta osin koska on katsottu että yleinen hyvinvointi paranee enemmän tuolla tavoin mutta tekijälle pitää kuitenkin jonkinlaista hyvitystä maksaa että innovointi säilyy).

    Pahin virhe minkä voi tehdä, on tehdä laki joka taas ottaa huomioon teknisiä seikkoja itse laitteissa joihin hyvitysmaksua yritetään siirtää. Näin ollen laki vanhenee aina muutaman vuoden välein kun uutta tekniikkaa kehitetään ja kulutustottumuksen muuttuvat. Tärkeintä olisi taata itse artisteille riittävät hyvitykset (teollisuuteen tulo), kohdentaa ne oikein (eli oikeasti niille keiden musiikkia kuunnellaan/kopioidaan eikä geneerisesti niille joita myydään eniten), pitää huolta että kansakunta kokonaisuutena hyötyy (riittävän nopea siirtäminen public domainiin, helppo lisensointi ja mahdollisesti myös pakkolisensointi mikäli tekijä päättää että hän polttaa kaikki alkuperäiset tuotteet ja kieltää niiden käytön) ja pitää hyvitysmaksut suhteessa realistisina siihen nähden miten paljon tuotetta käytetään (eli jos musiikkiteollisuus pienenee ja musiikin myynti vähenee niin hyvitysmaksujenkaan ei oleteta pysyvän samana ja jos näin halutaan tehdä niin teollisuus maksaa ne sitten omasta pussistaan parempina osuuksina artisteille).

    Nykyisellään koko laki on vitsi ja uusien hyvitysmaksujen keksiminen on vain todella surkea tapa pakoilla vastuuta lain uudistamisesta. Mikäli hyvitysmaksuja siirretään taas jälleen uusiin laitteisiin niin siirretään sitten niidenkin laitteiden ostaminen ulkomaille. Ilmeisesti tarkoituksena on sahata omaa oksaa kunnes se katkeaa niin että tullaan rytinällä alas. Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä ja isompana kokonaisuutena tekijänoikeus on muuttunut kirosanaksi todella suurelle osalle nykynuorista ja samalla eriytetään kokonaisen ikäluokan tapa innovoida rikolliseksi toiminnaksi. Jo pelkästään moraalisesta näkökulmasta ongelma pahenee vuosi vuodelta kun yleinen oikeuskäsitys ei vastaa lakitekstien kiemuroita ja samalla vaikeutetaan esim. kirjastojen toimintaedellytyksiä vuosi vuodelta (rapautetaan kansakunnan kulttuuriperimää ja siitä nauttimista). Tähän samaan yleiseen oikeuskäsitykseen myös kuuluu oikeus nauttia ostamastaan tuotteesta juuri siten kuin sen itse katsoo itselleen sopivan (dvd:n katselu linux -käyttöjärjestelmä joka on laitonta) sekä tapa jolla mediayhtiöt rajoittavat tuotteen saatavuutta eli aluekoodit jotka saa murtaa. Tuotetta ei kuitenkaan saa tuoda jälleenmyytäväksi EU-maahan tai jos sen kiertää esim. nettipalveluissa niin palvelu suljetaan eika asiasta voi valittaa eli mitään kuluttajanoikeuksia ei ole. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä ole kilpailun rajoittamista tai estämistä.

    Yksityiskohtaisemmalla hyvitysmaksujen jakamisella saataisiin myös murrettua ko. tekijänoikeusjärjestöjen de-facto monopoli ja täten oikeasti innovoida myös sitä miten ja kuinka paljon itse artisti saisi hyötyä tuotteestaan.

    Lisäksi lopuksi on hyvä lainata vähän Petteri Järvistä:
    “Kokemus on nimittäin osoittanut, että kun maksu on kerran saatu aikaan, sen tasoa ei ainakaan alenneta. Maksun 13 vuotisen digihistorian aikana mikään alusta ei ole vapautunut maksusta.
    Liioin tyhjiltä levyiltä perittävät hyvitysmaksut eivät ole laskeneet, vaikka digikuvauksen ym. myötä vieraan sisällön osuus niiden käytössä on takuuvarmasti laskenut. Jos asiassa olisi edes jonkinlaista oikeudenmukaisuutta, levykohtaisen maksun olisi pitänyt alentua tasaisesti joka vuosi.”
    http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89773-syoko-artisti-jatkossa-sinunkin-levyltasi

     
  34. “Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua.”

    Eihän tämä nyt näin toimi. En ole koko hyvitysmaksun kannalla muutenkaan muiden mainitsemista syistä, mutta sitähän maksetaan laillisten kopioden varmuuskopioinnista, eikä laittomista kopioista. Jos sitä alettaisiin maksaa myös laittomista kopioista, niin sehän tarkoittaisi, että laittomia kopioita saisi silloin tehdä, kun niistä kerran hyvitysmaksua maksettaisiin.

    Lisäksi miten ministeri määrittelee älypuhelimen? Ihan tavallinen Nokian perusmallikin pääsee nettiin, soittaa mp3:sia sekä pyörittää videoita.

     
  35. Hyvä Ministeri Arhinmäki,
    ajamasi asia on paitsi muutenkin pölhö, niin ennenmuuta tasavero, joita kuvittelin vasemmistoliiton vastustavan. Ilmeisesti näin ei ole?

    Nykyiselläänkään hyvitysmaksu ei kohdistu mitenkään erityisesti niihin jotka kopioivat ja kohdistu niille joilta jää mahdollisesti tuloja saamatta, eli artisteille. Maksu kerätään tasaisesti _kaikilta_, varsinkin jos sen pohjaa laajennetaan näin voidaan sanoa, koska puhelin ja laajakaista ovat tosiallisesti jokaisen kansalaisten käytössä, vain osa kopioi. Maksut käytettenää ensisijaisesti tekijänoikeusjärjestöjen byrokratian pyörittämiseen ja vähän sitten valuu myös artisteille. Maksun ulottaminen uusiin laitteisiin ja palveluihin kuten laajakaistaan on kerrassaan pöyristyttävä ajatus, joka alleviivaa maksun veroluonteisuutta sen sijaan että kyse olisi mistään korvausmaksusta. Ja oleellisesti siis vieläpä tasavero.

    On röyhkeää ja asiantuntematonta väittää, että kaikki tai edes suurin osa laajakaistan käyttäjistä käyttäisi sitä piratismiin, mutta maksu kerättäisiin kuitenkin kaikilta. Tämä kyllä sinällään pätee myös ulkoisiin levyihin, puhelimiin, jne… Ylipäätään ns. laillinen kotikopiointi muodossa jossa sitä C-kaseteille tehtiin taitaa olla poistunut ilmiö, kyse on joko piratismistä tai sitten kopiointia ei ole. Ja tuon korvaamisestahan hyvistysmaksussa on kyse, ei piratismin aiheuttaman kuvitteellisen kokoisen haitan korvaamisesta.

    Jos Artisteille piratismista aiheutuvia haittoja halutaan tukea julkisin varoin, on tehokkaampaa sitten kerätä varat ihan reilusti valtion veroina ja maksaa budjetista. Tällöin niihin ainakin kohdistuu progressio ja jonkinlainen oikeudenmukaisuus ja välistä voi varmaan pyrkiä vähän tekijänoikeusjärjestöjen turhaa byrokratiaakin. Tällöin ei myöskään tarvitse keksiä jatkuvasti ihmeellisiä satuja siitä kuinka jotain uutta laitetta tai palvelua käytetään laajasti kopiointiin, kun ei nimittäin käytetä. Samalla voi sitten pyrkiä puuttumaan piratismiin järjellisin käytössä olevin keinoin, joihin ei kuulu nettisensuuri.

     
  36. Saisiko Arhinmäeltä vastausta yllä esitettyihin hyviin ja asiantunteviin kommentteihin?

     
  37. Ensinnäkin, kotitarvekopiointi on ollut aina sallittua. Oli ihan täysin luvallista lainata kirjastosta LP-levy ja äänittää siitä kopio omalle C-kasetilleen, tai vaikka äänittää radiossa soitettua musiikkia. Hyvitysmaksu sitten kehitettiin kompensoimaan tätä laskennallista tappiota, jonka artistit menettivät, kun heidän teostaan kopioitiin kotikäyttöön.

    Sensijaan koskaan ei ole ollut sallittua laajamittainen kopiointi, josta blogikirjoituksessasi käytät termiä “tekijänoikeussuojatun sisällön lataaminen”. Se on laitonta. Kasettimaksun laajentaminen kattamaan laittomat aktiviteetit on väärin. Ei kaikkia lapsiperheitä voida laskuttaa sen takia, että jonkun kakarat maalaavat tägejä. Kaikkia autoilijoita ei voida sakottaa sen takia, että joku ajaa ylinopeutta. Kaikkia työntekijöitä ei voida rangaista sen takia, että eräät AY-järjestöjen edustajat ovat osallistuneet laittomaan työnseisaukseen.

    Keskittyisit mieluummin siihen, miten Suomeenkin saadaan järkevät sähköiset palvelut. Jos voisin vuokrata leffan tai ostaa levyn parilla hiirenklikkauksella, tekisin ihan varmasti sen. Suomi vaan on liian pieni markkina, että isot sisällöntuottajat haluaisivat tarjota meille oikeuksia nettistreamaukseen. Yhdysvalloissa laillinen sisältö on suositumpaa kuin laiton ja siinä rahat menevät esim. Netflixin kautta suoraan tekijöille. Suomessa piratismi romahtaa sillä hetkellä kun Netflixin kaltainen toimija saa aloittaa toimintansa. TV-Kaista on aika lähellä tätä, mutta jostain syystä nimenomaan tekijänoikeusjärjestöt yrittävät tappaa tämän bisneksen! Tee tälle jotakin kulttuuriministerin ominaisuudessasi!

     
  38. Kommenteissa onkin jo osoitettu blogimerkinnän keskeisimmät asiavirheet ja virhepäätelmät.

    Haluaisin vielä korostaa, että hyvitysmaksujärjestelmällä kustannetun tuen positiivinen vaikutus ja sen kohdentamisen arviointi ei liity keskusteluun hyvitysmaksun keräämisen perusteista. Jos se siihen pakkoliitetään, niin puhe lakkaa välittömästi olemasta puhetta hyvityksestä, jota maksetaan korvaukseksi tietyn kaikille kansalaisille annetun oikeuden joillekin kansalaisille aiheuttamasta osoitetusta haitasta ja kääntyy puheeksi pistemäisestä tasaverosta, jonka keräämisestä tulee helposti itsetarkoitus. Ero näiden kahden asian välillä on periaatteellisesti ja laillisesti merkittävä.

    Jos taas puhutaan reilusti tasaverokehityksen kiihdyttämisestä, niin silloinkaan toteamus verotuloilla kustannettavan toiminnan tärkeydestä ei yksinään riitä. Tottakai sillä saataisiin hyvää aikaiseksi, jos julkiseen kassaan voitaisiin taikoa rahaa ilman ulkoisia haittavaikutuksia, mutta näinhän veropolitiikka ei käsittääkseni toimi.

    Soininvaara mietti taanoin mielestäni ihan ansiokkaasti, miksi tällainen pistevero ei olisi kokonaisuutta ajatellen talouden kannalta järkevä tapa ohjata varoja sisällöntuottajien tukemiseen:

    http://www.soininvaara.fi/2010/12/18/kasettimaksu-menkoon-c-kasetin-mukana/

     
  39. Realisti on asian ytimessä. Ehkä ainut toimiva tapava estää “laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön lataaminen” on tarjota laillisia vaihtoehtoja. Toivon syvästi että kulttuuriministerinä Arhinmäki luo Suomeen sellaiset edellytykset, että voimme tulevaisuudessa vuokrata netistä uusia sarjoja ja elokuvia. Onneksi naapurimme edistykselliset Ruotsalaiset ottavat rahojamme jo vastaan voddler ja film2home palveluidensa kautta. Sisältö on heilläkin tosin hyvin rajoittunutta, joten parantamisen varaa on todella paljon.

    Suomalaisen musiikki- ja filmiteollisuuden oikea haaste onkin kilpailla tulevaisuudessa ulkomaisen tarjonnan kanssa. Ihmisellä on tulevaisuudessakin vain 24 tuntia vuorokaudessa. Ruotsalaista filmipalvelua ei todellakaan kiinnosta missä maassa ne leffat on tehty, kunhan niitä vuokrataan.

    Tietokonepelit ovat hyvä esimerkki siitä miten asiaa pitää tehdä. Sekä mobiili- että PC-pelit ovat yleensä saatavilla globaalisti kaikkialla heti julkaisupäivänä.

    Lisäksi on melko selvää, että kaikenlainen roinan tallentaminen on jo vanha juttu, koska tulevaisuudessa lähes kaikki streamataan laillisista palveluista. Tämän takia herra Arhinmäki onkin alkanut ehkä kyttäämään tiedonsiirtokanavaa. Jos kotimaista sisällöntuotantoa tuetaan, tehdään se sitten rehellisesti vaikkapa tuloverojen kautta, eikä tämmöisillä huijauskeinoilla.

     
  40. Hyvä ministeri Arhinmäki,

    miksi minun pitää maksaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua siitä että otan kamerallani ja kännykälläni kuvia, käsittelen niitä tietokoneellani ja varmuuskopioin ne ulkoiselle kovalevylle? Miksi minun pitää maksaa sakkoa teosta jos ostan välineen millä rikoksen VOI tehdä? Eihän autojakaan veroteta sillä perusteella että niillä voi ajaa ylinopeutta!

    Uskoin aina että Vasemmistoliitto ja varsinkin sinä olet järjen ääni. Nyt ääni alkaa himmetä ja tämän äänestäjän ääni suuntautua muualle.

    -Ville

     
  41. Sellainen huomautus vielä, että erilaiset tallentimet ovat työkaluja niin muusikoille, kirjoittajille kuin esimerkiksi ohjelmoijille. Käykö tässä niin, että kerätyt rahat valuvat jonnekin hiekkaan (taas kerran) ja tekijät vain maksavat entistä enemmän työkaluistaan?

    Arhinmäeltä kommenttia tähän ja yllä esitettyihin asiantunteviin kommentteihin?

     
  42. Kun tekijänoikeusmaksuja halutaan kaikille tallennukseen kykeneville laitteille ja vaikkapa cd levyille niin eikö pitäisi rapsauttaa jonkinlainen tuomio kaikille mora puukon ostajille vaikka pahoinpitelystä tai uhkauksesta?

    Ihmetyttää sekin,että vasemmistoliiton edustajalla riittää virtaa tälläiseen kun pitäisi olla haalarikansan asialla!

     
  43. Tässä nähdään miten oikeuksia kunnioitetaan käytännössä, silloin kun niitä ei valvo miljardien pääomat: http://kkuukka.wordpress.com/2011/12/07/la-times-et-al-do-you-have-to-suck-the-sweat-out-of-my-balls-now-that-i-am-dead/

     

Kommentoi kirjoitusta

Spämmin estämiseksi kommentit ilmestyvät vasta tarkastamisen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Connect with Facebook

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>