Irlannissa toimiville pankeille tehdään apupakettia vastoin EU:n sääntöjä. Apua perustellaan artikla 122:lla, jonka mukaan luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, voivat johtaa taloudelliseen apuun.
Vetoaminen paljastaa kaiken oleellisen oikeiston ajattelusta. Pankkikriisi ei ole mikään luonnonkatastrofi, vaan seurausta tehdyistä poliittisista päätöksistä. Poliitikkojen on tultava pois markkinavoimien selän takaa ja otettava vastuu yhteiskunnasta.
Pankkeja voidaan laittaa vastuuseen toiminnastaan monin tavoin, jos vain tahtoa riittää.
Tässä kaksitoista tapaa siirtää vastuuta takaisin pankeille:
1. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on kiristettävä nopeammin kuin valmistellussa Basel 3 -paketissa.
2. Pankkivalvonnan resursseja on lisättävä kaikissa euromaissa, Valvontavastuu on niillä riippumatta EU:n yhteisistä valvontaelimistä, joilla ei ole toimivaltaa kansallisiin pankkijärjestelmiin.
3. Ns. velkavivutukselle on asetettava selkeät rajat.
4. On säädettävä erityinen pankkivero yhteisen pankkikriisirahaston rahoittamiseksi.
5. On säädettävä yleinen rahoitusmarkkinavero (Tobinin veron kehittyneempi muoto).
6. Uudet arvopaperistettavat finanssituotteet on säädettävä luvanvaraisiksi.
7. Pankkeja muistuttavat finanssialan toimijat kuten hedge-rahastot, own equity -rahastot ja -yhtiöt sekä pankkien konserniyhtiöt on otettava pankkivalvonnan piiriin.
8. Veroparatiisien käyttö on kiellettävä keskuspankkirahoitusta käyttäviltä pankeilta.
9. On aloitettava luottoluokituslaitosten luvittaminen ja niiden luokituskriteereiden julkistaminen.
10. Ns. lyhyeksi myynti eli myyjien itsensä omistamattomien osakkeiden kaupankäynti on kiellettävä.
11. On siirrettävä kaikki johdannaiskauppa kahdenvälisestä (OTC) kaupankäynnistä julkiseen selvitykseen (clearing).
12. Pankkeja on kiellettävä maksamasta henkilökunnalleen bonuksia sellaisten tuottojen perusteella, jotka eivät ole vielä toteutuneet.
Hyvä veto ottaa nämä asiakohdat esille ohjelmassa. Keskusta oli melkoisen pihalla.
18.11.2010 klo 21:34
puoliajatuksella luettuna oli kyllä aika fiksua tekstiä!
18.11.2010 klo 21:36
Onpa pahuksen osuvia nuo toimepideehdotuksesi – samoin kuin toteamus TV.ssä että EU:ssa on liian monta sellaista tahoa jotka eivät oman etunsa vuoksi halua rahoitusmarkkinoiden valvonnan kiristämistä. Kyllä
nää kuviot on pahuksen turhauttavia! On hienoa että meiltä yhä löytyy kaltaisia edustajia jotka jaksavat pitää tsemppiä yllä tässä epäoikeudenmukaisuuksien maailmassa. Toivon sulle menestystä poliittiselle urallesi.
18.11.2010 klo 21:50
On todella hyvä asia että ahneudelle alkaa pikkuhiljaa nousta vastavoimia. Tämä lista on kokonaisuutena erinomainen suunnitelma ja toivon, itse mukana eläen, että aloitatte aktiiviset suunnitelmien toteuttamiseen tähtäävät käytännön toimet heti. Olen samaa mieltä joka kohdasta ja varsinkin kohdista 5 ja 8 joissa viitataan kansainvälisen kaupan vapauttamiseen pyrkivien sopimusten ja säädösten härskin hyväksikäyttämisen estämiseen. Yksi pointti puuttuu eli Brasilian malli, jossa pankin johtaja on henkilökohtaisesti vastuussa luotoista ja sijoituksista mahdollisesti aiheutuvista tappioista.
18.11.2010 klo 22:05
Eikä kahdentoista teesin joukkoon mahdu ainuttakaan teemaa, jolla Valtiota ja pankkeja huijanneet kansalaiset pistetään maksamaan perusteettomat varat takaisin pankille tai valtiolle ?
18.11.2010 klo 22:12
Kohta 5: Herra Tobin itse, useita vuosia ehdotettuaan finanssimarkkinaveroa, totesi, että ei seiso ehdotuksensa takana, koska hänen ajatuksensa on kelvoton.
Lukuunottamatta ehdotusta 1, loput Arhinmäen ehdotukset eivät ole edes samaa tasoa kuin kohta 5. Tässäkin kriisissä valvojat olivat yhtä pihalla kuin valvottavat, joten mitä valvonnan lisääminen auttaisi?
18.11.2010 klo 22:47
Aivan, Brasilian mallihan se puuttuukin :D Luuletko, että kukaan saisi enään lainaa sen jälkeen tai ainakaan järkevällä korolla. Pankinjohtajana en antaisi tässä järjestelmässä kenellekään hakijalle lainaa, jolla olisi edes pieni mahdollisuus menettää työnsä (esim telakka- tai paperiteollisuustyöntekijä). Lisäksi sijoitukset vähenisivät merkittävästi, jolloin lähes mikään yritys ei saisi enään investointirahaa ja uusien työpaikkojen synty tyrehtyisi.
Itse olen samaa mieltä ainoastaan listan kohiasta numero yksi ja 12, mutta ykköskohdassakin vain siinä rajoissa, mitä Basel 3:een on tulossa. Lista on muilta osin melkoista pankkien sosialisointia ja ajatuskin jo oksettaa minua. Lyhyeksi myynti sitä paitsi estää markkinoiden tehottumuuksia ja auttaa osakkeen tai arvopaperin hinnan asettumisen oikealle tasolle. Jos osake on yliarvostettu, shorttaaja korjaa sen hinnan lyömällä vetoa sitä vastaan. Kohdassa 12 taasen on järkeä ja tämän tulisikin olla käytäntö.
Kokonaisuutena lista on melkoisen populistinen ja käytännössä mahdoton toteuttaa. Kirjoittajakin varmaan tietää tämän. Jos lista toteutettaisiin, korot nousisivat ja lainojen saanti vaikeutuisi. Investoinnit vähenisivät ja tämä johtaisi työpaikkojen vähentymiseen, joka taas vähentäisi verotuloja jne…..tiedättekin jo siitä seuraukset.
18.11.2010 klo 23:04
Osakkeilla pelaavat ihmiset kuuluisi musta myös laittaa vastuuseen eli voitoista pitäisi maksaa veroa!
18.11.2010 klo 23:12
Suomi se vaan porskuttaa jättiveloissa samalla kun rahaa menee kankkulankaivoon. On rasittavaa kuunnella porvareiden sepityksiä siitä, ettei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin osallistua kiltisti yhteisvastuun kantamiseen. “Kreikka-casesta” pitäisi oppia jotain. Nyt ne pankit vastuuseen, koska muuten tälle perseilylle ei tule loppua koskaan. Vasemmistossa on se vastavoima, joka pitää kansallistunteen edelleen pinnalla!
19.11.2010 klo 00:42
Hyvä Paavo! Luu kurkkuun kokkareille ja kekkuleille!
19.11.2010 klo 03:49
Lähiö- slummikaduilta kunnioitukset sulle. Olet juurikin oikealla asialla! Respect!!!
19.11.2010 klo 14:51
Mielestäni ehdottamasi asiat eivät ole toteutettavissa vaikka varsinkin kohta 12 on ihan hyvä. Yhdyn xx:n kommenttiin liiallisesti sosialisoinnista joka ei markkinoilla toimi.
Olen toisaalta sitä mieltä että Suomen ei kannattaisi lähteä Irlantia pelastamaan (viitaten A-talkiin 18.11.) sillä ei Suomeen tule suurtyöttömyyttä vaikka emme heitä auttaisikaan. Kuten Paavo sanoi, on olemassa maita joilla on enemmän omaa lehmää ojassa ja sitä kautta haluavat pelastaa Irlannin sotkuilta. Pelastakoon he – rahaa varmasti löytyy ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Pankkijärjestelmään ei kuitenkaan ole syytä tehdä muutoksia polittiisesti, sillä politiikka ja markkinat eivät toimi. Pankkien on antava toimia vapaasti – vapaammin kuin nykyään. Tämä varmistaa edullisen luotonsaannin myös keskiluokalle ja pienituloisille. Liiallinen valvonta tai valtion omistama ja ohjaama pankki ei tule tarjoamaan rahaa kuluttajalle yhtä halvalla kuin yksityinen vapaasti toimiva pankki.
Ja mitä tulee väistämättömien lamojen hoitoon, sanon että antaa palaa ja pelastakoot ne jotka haluavat pelastaa. Kuten aiemmin sanoin, vapailta globaaleilta markkinoilta löytyy aina niitä joilla on oma lehmä ojassa ja siksi haluavat tilanteen pelastaa.
19.11.2010 klo 20:28
Oman käsityskykyni mukaan nuo 12 kohtaa ovat aika kattavat. Toisaalta pitemmällä aikavälillä ainakin keskusrahoitusta käyttävät pankit olisi syytä saattaa tarkempaan syyniin ja sitä kautta pitävämmän demokraattisen valvonnan piiriin. Pankeille on annettu ihan liian suuri rooli yhteiskuntien talouden ja politiikan toimijoina. Mutta mikäli tämä rooli halutaan säilyttää edellyttää se silloin yhteiskuntien ja valtioiden voimakkaampaa mukaan tuloa näiden pankkien toiminnan raja-arvojen määrääjinä. Nimen omaan siis määrääjinä. Olkoon tämä sitten vaikka nykyaikaista demokraattista sosialismia, jos tälle jokin ismi-nimi on annettava.
21.11.2010 klo 15:46
Paavo mulla on yksinkertaisempi kahden kohdan ohjelma:
1) Kaikki yksityispankit on sosialisoitava välittömästi.
2) Keskuspankin varoista on rahoitettava kaikki valtioiden alijäämät tarpeen vaatiessa.
Miksi turhaan liian monimutkaisesti esittää 12 vaatimusta, kun jo kaksi riittää?
22.11.2010 klo 22:08
LUTTOLUOKITELTU DEMOKRATIA
Demokratia-käsite on saanut aivan uuden sisällön maailman luottoluokittajien kalmaisissa kourissa. Ne luottoluokittavat kirjain, plus ja miinusmerkein pankkeja, luottolaitoksia ja itsenäisiä valtioita. Toimillaan ne tuovat monetaristista yritystaloutta yhteiskuntiin, tuhoavat yhteiskuntien demokraattisiksi kokemat instituutiot ja päätöksentekomekanismit. Demokratiasta tulee klisee, surkuhupaisa puheenparsi näiden kriisejä tehtailevien laitosten (mm. Naomi. Klein 2007) toimintakentässä. Rahamaailma ja EU näihin lausuntoihin tukeutuu, joista EU tuhoaa asteittain itsensä.
Meidän on syytä kysyä kuka on arvioinut näiden luottoluokittajien kompetenssin (kelvollisuuden?) tehtäväänsä kaikkien virheidensä jälkeen (mm. USA:n suuret pankit tai Islannin pankit sekä Euroopan pankkien stressitestit). Nämä luokittajat eivät ole kyenneet arvioimaan pankkien suorituskykyä puhumattakaan siitä, että heidät on nyt hyväksytty arvioimaan itsenäisten valtioiden taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Heille ja heidän omistajilleen (suuren rahan haltijat) on kattaukseksi asetettu koko maailma, synnyttää uusliberalistista ns. demokratiaa, ääretöntä rikkautta ja tappavaa köyhyyttä. Tässä työssä on tärkeintä aikaansaada kriisejä, sotia tai finanssi/pankkikriisejä, joskus luontokin tarjoaa oman kriisinsä. Näissä tilanteissa kansalaisdemokratiaa ”uudistetaan”, taloutta yksityistetään ja kansainvälistetään.
Maailman poliittisesti mahtavin mies presidentti Obama – vaalilupauksistaan huolimatta – ei ole saanut tätä demokratiaa kynnysmattonaan pitävää luottoluokittajien rahavaltaa kuriin. Ongelma lienee hänen kannaltaan se, että ”nöyryytettynä” tämä raha saattaisi siirtyä USA:n ulkopuolelle johonkin ryöstökapitalismin vasallivaltioon. Todellisuudessa tätä rahaa (pääomaa) on olemassa varsin vähän (tuotantoketjussa olevien ihmisten ja yhteiskuntien realiomaisuudet). Tätä ns. kuplarahaa on sen sijaan paljon. Sillä on omituinen voima kuin ”näkymättömällä kädellä” viedä klassinen demokratia mennessään.
Libyaa ei voitu millään muotoa luokitella rahoitukseltaan kriisiytyväksi maaksi. Sinne sopi sota, että kansallinen öljyvaranto saatiin uuteen vieraskansalliseen omistukseen ja hallinto ”demokraattiseksi” uudistettua. Kreikan kansallista omaisuutta uhkaa puolestaan luottoluokittajien sanelema sodaton kriisi kuten monia muita EU-maita. Luottoluokituksen lasku tappaa nousevilla koroilla – ei luoton määrällä – tuloksellisetkin taloudet ja demokratiat. Tsunamit ja muut luonnonkatastrofit ovat johtaneet myös rumiin demokratian ”uudistuksiin” ja varattomien ihmisten oikeuksien polkemisiin. Näin USA – sen omistava luokka – johtaa Euroopan ja muun maailman taloudellista ja demokraattista kehitystä.
Ns. kehittyneistä länsimaista ei löydy ”palmelaista” valtion päämiestä, pääministeriä tai edes ulkoministeriä, joka olisi valmis tuomitsemaan USA:n ja sen käsikassaroiden Naton tai luottoluokittajien joukon maailman taloutta ja demokratiaa alistavista kriiseistä.
Hannu Ikonen
Vapaus valita toisin
30.10.2011 klo 08:41