Koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos

Ennen vaaleja nykyinen pääministeri Sipilä ja valtionvarainministeri Stubb poseerasivat sosiaalisessa mediassa ja antoivat koulutuslupauksen, jonka mukaan koulutuksesta tai opintotuesta ei tulla leikkaamaan.

Hallitusneuvotteluissa koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos.

Hallitusohjelman toiveet Suomesta koulutuksen ja osaamisen kärkimaana ovat pelkkää sanahelinää, kun samanaikaisesti koulutuksesta leikataan yli miljardi euroa vuositasolla. Samoin kehysriihessä myönnetty lisäys on pelkkää laastaria verilöylyn paikkaamiseen.

Sipilän hallitus onkin lyhyessä ajassa onnistunut tekemään tuhoisaa jälkeä erityisesti korkeakouluissa: opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.

On käynnistymässä aivovuoto, jossa lahjakkaat tutkijat siirtyvät ulkomaille.

Vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä yliopistoissa työskennelleitä ihmisiä irtisanotaan. Yliopistoissa ja korkeakouluissa menetetään yli 3000 työpaikkaa, yksin Helsingin yliopistossa lähes tuhat. Työpaikan menetys on useimmiten henkilökohtainen tragedia, varsinkin kun hallitus ei ole saanut työttömyyttä vähennettyä.

Tämän lisäksi korkeakoululeikkaukset vaikuttavat luonnollisesti myös opiskelijoihin. Opetuksen laatu kärsii. Lähiopetusta on vähemmän. Opintojen ohjaus on heikompaa.

Puhumattakaan siitä viestistä, jonka hallitus antaa tutkijan uraa suunnitteleville nuorille: Sivistys ei ole tärkeää, tutkimus ei ole tärkeää.

Hallitus ampuu Suomi-neitoa polveen. Tutkimukseen ja koulutukseen tehtävät leikkaukset vievät Suomelta mahdollisuuden tulevaisuuden kasvuun.

* * *

Sen lisäksi, että opiskelumahdollisuuksia heikennetään, hallitus on viemässä opiskelijoilta myös perustoimeentulon. Entuudestaan riittämättömästä opintorahasta aiotaan leikata pois noin neljännes. Tässä ei siis käytetä juustohöylää, vaan terävää kirvestä. Lisäksi opintotuki irrotettiin jo indeksistä.

Opiskelijat ovat tälläkin hetkellä pienituloisin väestöryhmä. Monet opiskelijat joutuvat värjöttelemään leipäjonoissa, kun rahat eivät riitä ruokaan. Ministeri Grahn-Laasonen haluaa ilmeisesti pidentää leipäjonoja entisestään.

Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan taantuma on leikannut eniten nuorten aikuisten tuloja. Hallituksen päätöksillä nuoret maksavat taantumasta entistäkin enemmän.

* * *

Seuraavaksi Sipilän hallitus on käymässä ammatillisen koulutuksen kimppuun. Leikkauksella tavoitellaan 190 miljoonan euron säästöjä vuodesta 2017 alkaen. Opetusministeriön muistion mukaan säästöjä saadaan leikkaamalla yksikköhintoja ja opiskelijamäärää.

Yksikköhintojen leikkaaminen tarkoittaa vähemmän rahaa opiskelijaa kohden. Tästä seuraa ainakin kaksi asiaa: ryhmäkoot suurenevat ja lähiopetus vähenee. Ylisuuret ryhmäkoot heikentävät oppimista erityisesti kädentaitoja vaativissa opinnoissa. Lisäksi suuret ryhmäkoot ovat turvallisuusriski.

Lähiopetuksesta leikkaaminen vähentää heikommin pärjäävien nuorten mahdollisuuksia läpäistä koulutus. Toisen asteen leikkaukset heikentävät myös vääjäämättömästi koulutuksen alueellista tasa-arvoa.

Opiskelijamäärän leikkaaminen taas merkitsee aloituspaikkojen vähenemistä. Heikommin peruskoulussa pärjänneet nuoret eivät silloin pääse edes koulutukseen sisään. Näiden toimien seurauksena meillä on kohta käsissämme uusi joukko koulutuspolulta syrjään tönäistyjä nuoria.

Näillä leikkauksilla hallitus käytännössä lopettaa koulutustakuun, kun kaikille nuorille ei pystytä takaamaan jatkokoulutuspaikkaa. Sama kaava tuntuu toistuvan kaikissa hallituksen toimissa: leikataan heikoimmilta.

* * *

Näissä jättileikkauksissa ei ole kyse vain taloudellisesta tilanteesta ja säästötarpeista, vaan ideologisista arvovalinnoista. Miten muuten voidaan selittää esimerkiksi se, että hallitus pelottelee jatkuvasti valtion velanotolla, mutta käytännössä pakottaa opiskelijat ottamaan velkaa tilanteessa, jossa työttömyys on ennätyslukemissa.

Koulutusleikkaukset ovat suoraa seurausta hallituksen sivistysvihamielisyydestä, ylimielisestä asenteesta ja kyvyttömyydestä nähdä koulutus osana taloudellista kasvua ja tulevaisuuden rakentamista.