Perhe-elämä on myös kurdipakolaisen ihmisoikeus

Viimeisen vuoden aikana Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kaikki turvapaikanhakijoista eivät ole tulleet sellaisesta olosuhteista, että he saisivat turvapaikan. Sotaa ja vainoa pakeneville kuuluu turvapaikka ja moni tulee samaan Suomesta turvapaikan.

Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että Suomesta turvapaikan saavat pystyvät kotoutumaan mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Kotoutumisen kannalta perhe on aivan ensiarvoisen tärkeä.

Jätinkin hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien Suomesta turvapaikan saaneiden Irakin kurdien perheenyhdistämisen vaikeuksia. Vaikeudet uhkaavat lisääntyä mikäli Turkin viisumikäytäntö kiristyy EU:n ja Turkin välisen sopimuksen seurauksena.

Syyrian sisällissodan laajeneminen alueelliseksi sodaksi on ajanut miljoonat ihmiset liikkeelle Syyriassa ja Irakissa. Tavallisin reitti Eurooppaan ja Suomeen tuleville pakolaisille on kulkenut Turkin kautta.

Oikeus perhe-elämään on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Suomesta turvapaikan saaneille pakolaisille varmuus puolison ja lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on ymmärrettävästi edellytys hyvälle kotoutumiselle Suomessa. Jos ihmiselle on myönnetty turvapaikka Suomesta, on hänellä myös oltava oikeus perheenyhdistämiseen.

Erityisesti kurdien osalta perheenyhdistämistä vaikeuttaa se, että monet heistä ovat poliittisen toimintansa vuoksi Turkissa ei-toivottuja henkilöitä, eivätkä heidän perheenjäsenensä tästä syystä saa viisumia Turkkiin. Viisumi on edellytys sille, että voi jättää perheenyhdistämishakemuksen Suomen suurlähetystössä Ankarassa. Hakemuksen voi periaatteessa jättää vain sellaisessa maassa, jossa oleskelee laillisesti.

Kerrotaan tapauksista, joissa perheenjäsenillä olisi aika varattuna Suomen suurlähetystöön Ankarassa, mutta vaimo ja lapset eivät saa viisumia Turkkiin miehen poliittisen toiminnan vuoksi. Samaan aikaan miehelle on myönnetty turvapaikka Suomesta nimenomaan kohtaamansa poliittisen vainon vuoksi. Ilman viisumia perhe pysyy hajallaan ja turvattomana. Jos Turkki EU:n ja Turkin välisen pakolaissopimuksen myötä kiristää viisumivaatimuksia edelleen, on vastaavia kohtaloita odotettavissa lisää.

Perheenyhdistämisessä on kyse hallitusta maahanmuutosta. Jos perheenyhdistäminen ei onnistu normaalia viranomaistietä, jää vaihtoehdoksi perheen saamiselle Suomeen hallitsematon maahanmuutto, eli tyypillisesti naisten ja lasten lähteminen hengenvaaralliselle matkalle Eurooppaan. Edessä on altistuminen luonnonvoimille, ihmissalakuljettajille ja epäinhimilliselle viranomaiskohtelulle.

Suomen ei tule tässä tilanteessa korostaa byrokraattisia esteitä, vaan osoitettava joustavuutta humanitaarisista syistä. Suomella on suurlähetystöt esimerkiksi Libanonissa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa. Ankaran lähetystö voisi tarvittaessa ohjata hakemukset muihin lähialueella oleviin Suomen suurlähetystöihin. Perheiden tilannetta helpottaisi myös jos hakemuksen voisi jättää myös muiden Pohjoismaiden lähetystöissä, esimerkiksi Ruotsin suurlähetystössä Jordaniassa.