Ilmastohistorian juhlapäivä

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaminen alkaa tämän viikon perjantaina 22.4.2016. Juhlallinen allekirjoitusseremonia järjestetään YK:n päämajassa New Yorkissa, jossa EU ja Suomi ovat paikalla allekirjoittamassa sopimuksen omalta osaltaan, yhdessä noin 130 muun maan kanssa.

Parisiin ilmastosopimus on historiallinen onnistuminen kansainväliseltä yhteisöltä. Ei ollut etukäteen lainkaan itsestään selvää, että joulukuussa Pariisissa saatiin kaikkia maita sitova ja kunnianhimoinen sopimus solmittua. On hienoa, että EU ja Suomi aikovat allekirjoittaa sopimuksen heti ensimmäisten joukossa.

Pariisin sopimuksen tavoitteet on otettava vakavasti ja siirrettävä ne konkreettisiksi teoiksi. Tällä hetkellä maiden antamat sitoumukset päästövähennyksistä johtavat arviolta 2,7 asteen lämpötilan nousuun. Siksi onkin hyvä, että sitoumuksia tarkastellaan viiden vuoden välein. EU:lta ja Suomeltakin tarvitaan uusia päätöksiä.

EU:n tämänhetkinen lyhyen aikavälin tavoite on vähentää ilmastopäästöjä 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tämä tavoite on kunnianhimoinen, ei se ole riittävä saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitetta lämpötilan nousun rajaamisesta selvästi alle 2 asteen, pyrkien kohti 1,5 astetta.

EU on ollut edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, ja näin on syytä olla jatkossakin. Siksi EU:n tulee nostaa kunnianhimon tasoa entisestään, ja asettaa omaksi tavoitteekseen 50 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Silloin vuoteen 2050 mennessä tarvittavat seuraavat päästövähennykset eivät olisi liian vaikeita saavuttaa. Etupainotteinen toiminta avaa EU:lle markkinajohtajan aseman energiansäästön ja uusiutuvan energian kentällä.

EU on toistaiseksi pitänyt kiinni päästökauppajärjestelmästä, vaikka se ei ole toiminut toivotulla tavalla. Hiilen hinta on pysynyt liian alhaisena, eikä sillä ole ollut odotettua vaikutusta ilmastopäästöihin. Jotta päästökauppa saataisiin toimimaan paremmin, on ylimääräiset päästöoikeudet poistettava markkinoilta pysyvästi, ja päästöoikeuksien ilmaisjakoa on rajoitettava ja kohdennettava ilmaisjakoa tarkemmin.

Meidän sukupolvemme voi pysäyttää ilmastonmuutoksen ajoissa, mutta se vaatii meiltä toimia NYT. Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia.