Ilmastokokous kovan tehtävän edessä

Marraskuun viimeisenä päivänä alkaa Pariisissa YK:n ilmastokokous, jossa ratkaistaan maapallon tulevaisuus. Nyt on viimeinen hetki pysäyttää ilmastonmuutos alle kriittisenä pidetyn kahden asteen lämpenemisen.

Pariisiin kokoontuu YK-maiden ylin poliittinen johto. Kokouksella on mandaatti sopia ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, jos vain tahtoa löytyy. Tällä hetkellä odotukset ovat huomattavasti korkeammalla kuin aikaisempien ilmastokokousten alla. Neuvotteluprosessi on edennyt askel askelelta, ja viimeisessä virkamiestason neuvottelukokouksessa lokakuussa saatiin aikaan eri maiden kannat sisältävä pohjapaperi. Asiakysymyksiä ei vielä ole ratkaistu, ja suurin kysymysmerkki koskee ilmastorahoitusta.

EU:n tavoitteet neuvotteluille ovat kunnianhimoisia, ja niiden takana on helppo seistä. Pariisissa on saatava aikaan sitova, kattava ja vaikutuksiltaan riittävä sopimus. Vasemmisto, Suomi ja EU haluavat, että päästövähennystavoitteita voidaan tarkistaa 5 vuoden välein. Näin sopimuksesta voidaan tehdä pitkäikäinen.

Pariisin onnistumisen ratkaisee se, pystytäänkö löytämään sopiva tasapaino eri maiden tavoitteiden välillä. Kyse ei ole pelkästään kansallisten etujen yhteensovittamisesta, vaan ilmastonmuutoksen torjuntaan sisältyy suuria avoimia kysymyksiä globaalista oikeudenmukaisuudesta.

Teollistuneet maat ovat saaneet nauttia edullisista fossiilisista polttoaineista, ja aiheuttaneet vaurastuessaan ilmaston lämpenemisen. Nyt kehittyvillä mailla ei ole samaa mahdollisuutta. Lisäksi ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät voimakkaimmin juuri kehittyvissä maissa.

Suurimmat ratkottavat kysymykset löytyvät todennäköisimmin ilmastorahoituksesta. Aiemmissa ilmastokokouksissa on jo sovittu, että kehitysmaita autetaan ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Ilmastorahoituksen yksityiskohdat täytyy saada sovittua nyt Pariisissa. Jos konkreettisia päätöksiä rahoituksen osalta ei saada tehtyä, uhkana on, että kehittyvät maat eivät voi sitoutua sopimukseen.

EU:n piti ottaa tällä viikolla tärkeä askel sopimuksen syntymiseksi, kun valtiovarainministerit sopivat EU:n rahallisista panoksista ilmastorahoitukseen. Kokous ei kuitenkaan onnistunut luomaan riittävää suunnitelmaa ilmastorahoitukselle, vaan maat lähinnä toistivat vanhoja kantojaan.

Erityisesti Suomen linja kauhistuttaa – me emme ole antamassa yhtään lisäpanostusta ilmastorahoitukseen. Esimerkiksi Saksa aikoo kaksinkertaistaa ilmastorahoituksensa. Toivottavasti tämä ei estä sopimuksen syntymistä.

Koko maailman katseet kääntyvät nyt Pariisiin. Tehkää se! Sopikaa sitovista päästövähennyksistä ja konkreettisesta ilmastorahoituksesta, varmistakaa toimien riittävyys ja läpinäkyvyys, ratkokaa ongelmakohdat niin, että maapallomme säilyy elinkelpoisena myös lapsenlapsillemme.

***
Kokousta edeltävällä viikolla voi osallistua keskusteluun ja lähettää terveisiä ilmastoneuvotteluihin Twitterissä hashtagilla #Pariisi2015