Sopiminen on myös ilmapiirikysymys

Hallituksen puoliväliriihessä ensi viikolla hahmotellaan vaalikauden lopun talouslinjaa ja varsinaiset päätökset tehdään kehysriihessä maaliskuun loppupuolella. Siksi nyt käydään kovaa talouspoliittista keskustelua ja ilma on täynnä erilaisia ehdotuksia.

Jotta talouspolitiikassa saadaan aikaan vaikuttava kokonaisratkaisu, olisi myös työmarkkinajärjestöt tärkeää saada neuvottelemaan ja sopimaan.

Sopiminen on kuitenkin vaikeaa niin kauan kuin työnantajien EK ajaa tavoitteitaan nykyisellä tyylillä. EK:n vaatimukset samanaikaisesta palkkojen nollalinjasta ja työajan pidentämisestä, eläkeiän mekaanisesta nostamisesta ja yritysverotuksen rajusta alentamisesta ovat vasemmistolle ja ay-liikkeelle mahdottomia hyväksyä. Sopiminen on usein myös ilmapiirikysymys.

Suomen taloudellinen tilanne on vaikea, mutta samalla lietsotaan tarpeetonta kriisipaniikkia. Ehkä tarkoituksella unohdetaan, että Suomi monien eri mittarien mukaan maailman kilpailukykyisimpiä ja onnistuneimpia yhteiskuntia.

Maailman talousfoorumin mukaan Suomen talous on jo nyt kolmanneksi kilpailukykyisin Sveitsin ja Singaporen jälkeen. Tunnettuja ovat myös Transparency Internationalin mittaukset Suomesta maailman vähiten korruptoituneena maana tai jo vuosia jatkunut menestys Pisa-mittauksissa maailman parhaana koulumaana. YK:n mittauksen mukaan meillä asuvat vieläpä toiseksi onnellisimmat ihmiset koko maailmassa Tanskan jälkeen. Näillä tekijöillä on suora yhteys kilpailukykyyn.

Työnantajien version mukaan kilpailukyky on yhtä kuin työvoimakustannusten kasvu. Ne ovat kuitenkin vain samalla tasolla kuin EU-maissa keskimäärin.

Kustannusten ohella pitää katsoa myös tuottavuutta eli millainen tuotos saadaan yhtä työtuntia kohti. EK:n omien papereiden mukaan Suomi on edelleen tuottavuudessa edellä muita EU-maita. Myöskään yritysten verotus ei ole erityisen korkea verrattuna muuhun Eurooppaan.

Onko todella niin, että yritysten kilpailukyky on heikentynyt vain siksi, että ne maksavat työntekijöilleen liikaa palkkaa ja valtiolle liikaa veroja? Silloin yritysjohdon ja omistajien pitää katsoa peiliin.

Pelkillä palkoilla ja veroilla Suomi ei voi ikinä kilpailla. Jos sellaiseen kilpajuoksuun lähdetään, on edessä raju elintason lasku – myös omistajille. Samalla tapetaan myös edellytykset talouden elpymiselle.

Hallituksen pitää tehdä kasvua tukevia ratkaisuja. Esimerkiksi yritysveron tasoa voidaan muuttaa, jos samaan aikaan tukitaan sen porsaanreiät niin, ettei tuotto vähene. Osinkojen verovapautta leikkaamalla sekä pääomatuloverotusta kiristämällä voidaan myös saada lisää tuloja ja tasata ihmisten välisiä tuloeroja.

Nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla saadaan aikaan oikeudenmukaisella tavalla kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja.

Yksi isoista kysymyksistä on myös työurien pidentäminen. Tässä urakassa paras keino on pitää huolta siitä, että ihmiset ovat terveitä ja jaksavat entistä paremmin töissä. Nykyisin liian moni työura katkeaa ennen aikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Edessä olevista haasteista ei mennä yli vain toteuttamalla työnantajien vaatimuksia. Sillä linjalla Suomi ei pärjää nyt eikä tulevaisuudessa.

Kolumni on julkaistu Ilkka-lehdessä 19.2.2013.