Lontoo liekeissä

19.08.2011 klo 11:04

Iso-Britanniassa oli pari viikkoa sitten sodanjälkeisen ajan pahimmat mellakat. Itse olin paikan päällä Lontoossa, kun lähiöt olivat liekeissä. Mellakat rajoittuivat hyvin tarkasti tietyille alueille, Lontoon kaikkein köyhimpiin ja surkeimpiin lähiöihin. Asuinalueellani Itä-Lontoossa mellakat näkyivät vain uutiskuvina.

Mellakat olivat täysin tuomittavia. Ei ole mitään perustetta ryöstää yksittäisten yrittäjien kauppoja tai polttaa ihmisten koteja. Mellakoinnissa ei ollut myöskään mitään poliittista tai yhteiskunnallista agendaa.

Oli mielenkiintoista seurata, minkälaisia reaktioita mellakat herättivät ja mitä niiden taustaksi arvioitiin.

*

Iso-Britannian konservatiivihallitus on reagoinut vaatimalla pikaoikeudenkäyntejä, kovia rangaistuksia ja lisää kuria ja järjestystä yhteiskuntaan. Konservatiivien näkökulmasta kysymys on moraalin rappiosta. Tällä arviolla ei kuitenkaan päästä pureutumaan ongelman ytimeen.

Köyhillä alueilla nuorten kanssa työskennelleiden analyysi mellakoiden syistä oli monisäikeisempi. Syyt nousevat syvältä brittiläisestä luokkayhteiskunnasta. Kun kysytään, miten nuoret voivat tuhota omaa yhteisöään, on vastaus mielenkiintoinen. Helposti, sillä he eivät tunne kuuluvansa yhteisöön.

Mellakoinnissa yhdistyi monta asiaa. Ne olivat ainakin osittain kyllästymistä tilanteeseen, jossa ei ole mitään tulevaisuuden näkymiä: ei koulutusta, ei työtä, ei toimeentuloa. Miksen menisi ryöstämään niitä lenkkareita tai farkkuja, joista olen aina haaveillut kaupan ohi kävellessäni.

Kysymys on myös yli sukupolven kulkevasta epäluulosta ja inhosta virkavaltaa kohtaan. Monien nyt mellakoihin osallistuneiden lasten ja nuorten vanhemmat mellakoivat itse Lontoossa 30 vuotta sitten. Kysymys on siis yli sukupolvien jatkuvasta syrjäytymisestä yhteiskunnasta.

*

Kun luki näitä asiantuntijoiden analyysejä mellakoiden syistä, oli pakko myös pohtia tilannetta Suomessa. Meillä ei ole samanlaista luokkayhteiskuntaa eikä köyhyyttä kuin Britanniassa, mutta nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Myös ylisukupolvinen vieraantuminen yhteiskunnasta lisääntyy.

Moni on kysynyt nuorisoministeriltä onko vastaava mahdollista Suomessa. Nähdäkseni samassa mittakaavassa mellakointi ei ole meillä uhkakuva. Sen sijaan nuorten vastaava syrjäytyminen yhä suuremmalla joukolla ja siihen liittyvä lisääntyvä häiriökäyttäytyminen on, jos emme toimi ripeästi.

Hallitusohjelmassa päätimme ottaa käyttöön vasemmiston pitkään ajaman nuorisotakuun. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan viimeistään kolmessa kuukaudessa työ-, opiskelu-, harjoittelu- tai muu vastaava paikka.

Tämä on yksi iso ja myös kallis tapa yrittää huolehtia siitä, ettei yksikään nuori syrjäydy yhteiskunnasta. Mutta se hinta kannattaa maksaa, sillä vielä kalliimmaksi tulee nuorten syrjäytyminen.

 

Kommentit

 
  1. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan moniammatillisen turvaverkon yhteistyötä, sekä palveluneuvontaa, jolla varmistetaan, että jokaisessa kunnassa osattaisiin ohjata nuori lähimmän sopivan palvelun luokse. Tehdessäni selvityksen nuorten välityömarkkinoista ja sosiaalisesta työllistämisestä osoittautui, että joissakin kunnissa ollaan nostettu kädet pystyyn, esimerkiksi siksi että oletetaan nuorten kuitenkin jättävän kunnan kuin rotat uppoavan laivan.

    Haastatellessani ja yrittäessäni vetää osallisuustyöpajoja, eräs nuori kysyi minulta, mitä on demokratia. Esittäessään tämän kysymykseen, hän osui asian ytimeen. Tunsin olevani myymässä lunta eskimoille. Koin, että minun on hyvin vaikeaa perustella, että opiskelu kannattaa, ja yleensäkin osallistuminen yhteiskuntaan hyväksyttävillä tavoilla?

    Nuorisotakuu, jossa varmistetaan kaikille jatkopolku, ei riitä. Polulta lipsahtaneet nimittäin ovat juuri niitä, jotka tarvitsevat kaikkein eniten henkilökohtaista ohjausta: uraneuvontaa, päihdekuntoutusta, psykiatrin palveluita.

    Yhtälö ei toimi, jos samanaikaisesti lisätään ammatillisen koulutuksen paikkoja, mutta kuitenkin leikataan opetuksesta, sillä juuri nämä lisäpaikat täyttävät, etsivän nuorisotyön tai moniammatillisten palveluverkostojen löytämät nuoret tarvitsevat ohjausta.

     
  2. Kun pidetään yllä yliopistojen kaksikielisyyttä, se vie kohtuuttoman paljon varoja ja resursseja yliopistokoulutuksen ja perus- ja lukiokoulutuksen määrärahoista ..

     
  3. Sitä saa mitä tilaa. t. Jussi

     
  4. Tässä eräs mielenkiintoinen ja samalla ymmärrettävä syy-yhteys joihinkin laajoihin mellakointeihin maailmalla: Ruoan hinta.
    http://www.newscientist.com/article/dn20798-riotology-can-science-explain-why-riots-spread.html?DCMP=OTC-rss&nsref=online-news

     
  5. Hei,

    Kaiken ikäisillä on ihmis- ym. arvonsa ihmisille ja yhteiskunnalle.
    Nuorissakin on tulevaisuus.
    On oikein arvostaa nuoriemmekin tulevaisuutta ja toimia sen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Siinä mielessä tässä kommentissa ollaan hyvällä suunnalla.

    Uskoisin kuitenkin, että siinä mielessä Suomi on hyvä maa, että Suomessa yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta löytyy nuorelle asiallinen toiminta- ja kehitysympäristö, joka tukee nuoren myönteistä kehitystään, siinä tapauksessa mikäli perheiden hyvinvointi on primääritarpeiden osalta riittävästi tuettu.
    Tässä kuitenkin löytyy kehitettävää, kaikki perheet eivät voi hyvin, kyse on usein myös taloudellisista kuin muistakin elämänkriireistä, joihin saattavat nivoutua taloudelliset murheet,

    -joihin tuen saamisen tulisi olla yksilöä ymmärtäen yksilölle helpompaa.

    Suomi kuten sen yksilökin on alati kehittyvä.

    -Nuoren perheiden tukeminen nuoren hyvinvoinniksi on tärkeää:

    Nuorten syrjäytymiselle altistumiseen ja syrjäytymiseen vaikuttavat merkittäviltä osin myös nuoren perheen olosuhteet ja kasvuympäristö, kuten myös perheiden syrjäytyminen tai heidän ahdinkonsa:

    Mikäli perheillä ole ole riittäviä taloudellisia eikä muita resursseja huolehtia riittävästä nuoren perheessä olevasta hyvinvoinnista eikä muutoin ole turvattu riittäviä resursseja perheiden,
    eli silloin perheessä asuvan nuorenkaan tukemiseksi, silloin myös niin perheen, kuin nuorenkin, syrjäytymisriski on erittäin suuri.

    Kasvuympäristön eli perheen olosuhteet ovat erittäin suuri merkittävä tekijä lapsen ja nuoren kehitykselle.
    Mikäli nuoren perheellä on taloudellinen tai jokin muu ahdinko, vanhemmat tai muut nuoresta ihmisestä huolehtivat väsyvät ahdinkoon, ja nuorikin kärsii tästä perheen väsymisestä.
    Tälläin on todennäköisesti huoli ihan primääritarpeiden hoitamisesta ym. jokapäiväisesti perheen ja nuoren vaikuttavista perusasioista, joka kuormittaa valtavasti nuoren jokapäiväisiä läheisiä hänelle tärkeitä ihmisiä ko. murheiden rasittaen heitä ja tärkeiden ihmissuhteiden olosuhteita ja siten tärkeitä kasvuolosuhteita.
    Lapsi ja nuori kasvaa ja kehittyy ja muodostaa elämänkatsomustaan ja tulevaisuuden yhteiskunnallistakin- ym. asennettaankin näissä olosuhteissaan.

    Mikäli perheen voimavarat taloudellisestikin ovat riittämättömät, ei ainoastaan vanhemmat ja vaan nuorenkin, tulevaisuus ovat uhan alla syrjäytymiselle altistumiselle.

    Ei ole vain niin, että jokin ikävä poikkeusolosuhde aiheuttaa köyhyyttä ja ahdinkoa, vaikka tietenkin tämäkin voi niin tehdä;
    vaan köyhä perhe ja sen olosuhteet voivat olla todennäköinen altistava syrjäytymistekijä köyhyyden syystä riippumatta.

    Tulisi tukea vaikeuksissa olevia perheitä. Lapsi- ja nuori kasvaa näissä olosuhteissa.

    Lopuksi voi todeta:
    Fudis on ihan jees, lasten urheilu- ym. harrastuksiin olisi hyvä olla mahdollisuus mikäli lapset haluavat urheilla,
    ja lasten terveellisten elämäntapojen kannustamiseen.

    On varmastikin niitä vanhempia ja nuoria ym., jotka mellakoivat, kuten niitäkin, jotka: köyhyydessään tms. väsymyksessään eivät vain yksinkertraisesti jaksa mellakoida.
    Tai muutoin vain asiallisesti yrittävät ajaa asiaansa paremman tulevaisuuden ja nuortensa tulevaisuuden puolesta.

    Senja Palovaara, Vantaa

     
  6. Olisiko syy mellakointiin se, että ihmiset karsinoituvat pienestä pitäen liian paljon pelkästään oman ikäisiinsä ihmisiin? Jo lastentarhoissa, peruskouluissa, teineinä
    jne. ja sitä jatkuu eläkeläisiin asti, jotka toimivat omissa ympyröissään. Työelämässäkin usein nuoret ovat, jos ovat työelämässä mukana, paljon pätkätöissä ja jäävät ulkopuolisiksi työpaikalla – saati, jos ovat kokonaan työttöminä – ja liittyvät pääosin jengeihinsä, syrjäytyneimmät mahdollisesti pelkästään sosiaaliseen mediaan. Harrastusryhmät yltävät yhä harvemmin yli ikäkohorttien ja perheissäkään ei aina päivittäin edes ruokailla yhdessä.
    Sitä kittiä, sidosta, joka syntyy kun eri- ikäiset vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia keskenään suvun kesken, työpaikoilla jne. ja vaikuttavat toinen toisiinsa,
    ja samalla “hiljaista tietoa” siirtyy entistä vähemmän eri sukupolvien välillä. Erityisesti syrjäytyneet nuoret saattavat sen seurauksena päätyä näköalattomuuteen.
    En minäkään usko, että ankarat rangistukset ja vankeustuomiot, kuten ongelmia Englannissa
    yritetään ratkoa, ovat ollenkaan oikea ratkaisu vaikeuksiin,
    jotka luokkayhteiskunnassa ovat purkautuneet nyt rajusti pintaan. Tartuntavaara ja mellakat voivat levitä myös
    demokraattisempiin yhteiskuntiin. Omasta puolestani olen kokenut
    sellaiset yhteisöt ( – työ-, harrastus-,
    suku-), missä eri ikäryhmiin kuuluvat hyvinkin erilaiset ihmiset luontevasti vaikka olosuhteiden pakostakin tapaavat toisiaan, virkistävinä, avartavina ja hedelmällisinä ja epäluuloja häventävinä siinäkin tapauksessa, että oltaisiin nuorten ja vanhojen kesken monissa asioissa eri mieltä ja ajatuskulut törmäilisivät joskus
    rajustikin keskenään.

     
  7. Mellakat on monisyinen juttu.

    Politiikka on etääntymässä (kuten kuntakeskukset ja EU )aina vain kauemmaksi Ja kauemmaksi, tavallisesta kansasta. pankit ja sijoittajat ja keskittynyt media (hesari) ovat ottamassa niskalenkkiä poliittisesta vallasta.

    Myös PuoluePolitiikasta on tullut vaihtoehdoton,
    (kokoomus ja rkp ja vasemmistoliitto ja sdp samassa hallituksessa!) jolloin moni kokee vaikuttamismahdollisuutensa olemattomaksi.

    Maahanmuutossa eri kulttuurien yhteensovittamisessa on ongelmia.

    Muutamasta Työpaikasta taistelee perusväestö ja maahanmuuttajat ja yrittäjät senkun riemuitsee hyvästä tilanteestaan, koska näin saadaan palkat alas ja voitot ylös!

    MOni suosiolla putoaa kelkasta.

    Eriarvoisuus kasvaa.

    Tuleeko sitten tänne mellakat?

    Kysymystä kannattaa miettiä, olemme mielestäni menossa vaaralliseen suuntaan silloin kun nuorisolla ei ole kunnon työtä eikä toivoa tulevaisuudesta.

     
  8. Useimmiten syrjäytymisen syynä ei ole työn puute vaan ennenkaikkea pahoinvointi. Ei ole mitään hyötyä siitä, että on työpaikkoja tarjolla, jos nuoret ovat työkyvyttömiä. Psykiatrinen hoito tarvitsee kipeästi lisää resursseja! Nuorille tulee tarjota kunnon apua masennukseen, riippuvuuksiin ja muihin mielenterveysongelmiin. Psykoterapiaa on nykyisellään aivan liian vaikea saada. Myös esim. päihdehoito on retuperällä.

     

Kommentoi kirjoitusta

Spämmin estämiseksi kommentit ilmestyvät vasta tarkastamisen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Connect with Facebook

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>