Budjetissa saatava rahaa työllisyyteen ja nuorisotyöhön

Tässä puheeni eduskuntaryhmän kesäkokouksesta Oulusta:

Kukaan ei pysty sanomaan, miten maailman, Euroopan ja Suomen talous kehittyy seuraavan vuoden aikana, puhumattakaan koko hallituskaudesta. On helppoa olla pessimisti, kun keinotekoisesti puhallettuun finanssitalouden ilmapalloon tulee uusia vuotoja päivittäin.

On sanottu, että Vasemmiston ei pitäisi osallistua hallitukseen, koska huonot ajat ovat edessä. Silloin joudumme tekemään myös ikäviä päätöksiä ja tukemaan ratkaisuja, joista emme ole täysin samaa mieltä. Mutta onko tämä peruste olla pyrkimättä vaikuttamaan?

Jos Vasemmisto haluaa todella puolustaa rohkeasti työntekijöitä, työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä, eikö nimenomaan myös huonoina aikoina pidä olla ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, ketkä joutuvat heikon taloustilanteen maksajiksi?

Kaikkeen on varauduttava, mutta vain yksi asia on lopulta varmaa. Mikäli Suomi lähtee kovien leikkausten tielle, ajaudumme taantumaan ja mahdollisesti pitkään lamaan. Siinä tapauksessa ei ole kovinkaan paljon väliä sillä, säästetäänkö nyt joitain satoja miljoonia enemmän vai vähemmän.

Esimerkiksi Britanniassa oikeistohallituksen leikkaukset ovat kasvattaneet rajusti työttömyyttä, joka tulee lopulta kalliiksi niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

Britanniassa jo vuosikymmeniä jatkunut ihmisten syrjäyttäminen on ruokkinut nuorisomellakoita. Poliittisempia massaliikkeitä on nähty Kreikan lisäksi esimerkiksi Espanjassa, jossa puolet nuorista on työttöminä. Nuorisotyöttömyys on Euroopan laajuinen ongelma.

Suomessa hallitus puuttuu työttömyyttä synnyttävään laajaan halpatyövoiman käyttöön harmaan talouden vastaisella ohjelmalla. Nuorisotyöttömyyteen puututaan vielä erikseen nuorisotakuulla.

Jokainen euro, jonka onnistumme budjettiriihessä taistelemaan työllisyyteen, työpajoihin tai nuorisotyöhön, maksaa itsensä tulevaisuudessa takaisin.

Valtionvarainministeriön esitys leikata nuorisotyöstä on kohtuuton. Hallituksen kärkitavoite on estää syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Jotta tämä tavoite voidaan toteuttaa, tulemme taistelemaan lisärahoitusta nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön.

*

Kansallisen politiikan kehys on riippuvainen Euroopan ja koko maailman taloudellisesta kehityksestä. Euroopan nuorten tulevaisuus näyttää lohduttomalta, mikäli EU ei muutu finanssibisneksen edunvalvojasta hyvinvointivaltioiden turvaajaksi.

Vasemmisto on osa kansainvälistä liikettä, jonka perusarvo on solidaarisuus. Me emme kuulu siihen ryhmään, jonka mielestä muita ei saisi auttaa. Mutta sen sijaan olemme koko ajan kritisoineet politiikkaa, jossa on tuettu ennen muuta Britannian, Saksan ja Ranskan pankkeja. Olemme vaatineet sijoittajan vastuuta.

Pankkien on annettu kasvaa liian suuriksi ja luottoluokituslaitokset ovat ottaneet näkymättömän käden roolin finanssimarkkinoilla. Suurimpia pankkeja pitäisi pilkkoa Euroopassa, pankkien siirtyminen kansalliseen omistukseen antaa tähän mahdollisuuksia.

On luotava kestäviä ratkaisuja. Nyt käsittelyssä oleva Kreikka-paketti on jälleen kerran aikalisän ottamista. Kreikka-paketissa näyttäisi kuitenkin toteutuvan ensimmäistä kertaa niitä asioita, joita me vaadimme ennen vaaleja.

Tärkeimpänä edistysaskeleena, vaikka riittämättömänä, oli osittainen velkasaneeraus leikkaamalla pankkien voittoja ja pidentämällä laina-aikoja. Edellisen hallituksen hyväksymissä paketeissa lainat siirtyivät sellaisenaan veronmaksajien takaamiksi.

Suomi on ilmoittanut, ettemme enää lähde tukipaketteihin ilman vakuuksia. Tästä yhdessä sovitusta linjasta hallituksen tulee pitää kiinni. Vaihtoehto on tukipaketin ulkopuolelle jääminen.

*

Suomi ei ole Kreikan tiellä. Olemme yksi maailman vähiten velkaantuneimmista maista. Silti meidänkin pitää saada julkinen talous kestävälle pohjalle.

Vastuullista ei ole ajaa hyvinvointivaltiota alas pörssikurssien mukana, vaan katsoa kriisien yli. Ihmisten syrjäyttämiseen meillä ei ole varaa.

Mutta vaikka me Suomessa toimisimme kuinka hyvin ja vastuullisesti, on tiedostettava globaalikapitalismin luomat uhat.

Suomi on aiemmin kuulunut jarruttajien joukkoon rahoitusmarkkinoiden hallinnassa. Suunnittelipa edellisen pääministeri Kiviniemen asettama työryhmä jopa Suomesta itsestäänkin veroparatiisia mahdollistamalla kotimaisten huijareiden veronkiertoa hallintarekistereillä.

Nyt suunta on muuttunut. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet vähintään Euroopan laajuisesta rahoitusmarkkinaverosta sekä veroparatiisien alasajosta monenkeskisellä tietojenvaihdolla ja yritysten maakohtaisella kirjanpidolla ovat maailman mittakaavassa hyvin edistyksellisiä.

Toteutuessaan kirjaukset olisivat isoja askelia kohti kestävää taloutta, joka toimii ihmisiä, eikä keinottelijoita varten. Tähän asti on näyttänyt siltä, että demokratian tehtävä on miellyttää markkinoita, eikä toisinpäin.

*

Hallitusohjelma on kompromissi, jossa on sekä ikäviä puolia, että tärkeitä parannuksia ihmisten arkeen. Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että hallitusneuvotteluissa saavuttamamme voitot muuttuvat todeksi.

Meille hallitukseen menon kynnyskysymys oli perusturvan korottaminen. Vaikka korotusta on vaadittu kesän aikana lykättäväksi, teimme selväksi, ettemme anna periksi yhtään senttiä tai kuukautta korotuksessa.

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousevat 100 eurolla ensi vuoden alusta. Se on ensimmäinen tasokorotus 10 vuoteen ja suurin korotus vuosikymmeniin. Samalla myös asumistukea nostetaan vastaavasti.

Toimeentulotuen perusosaa nostetaan noin 25 eurolla. Nosto ei ole niin suuri kuin me olemme vaatineet, mutta kuitenkin ensimmäinen tasokorotus 22 vuoteen. Jokainen tulee siis hyötymään perusturvan parantamisesta.

Koska kaikki tuet on sidottu indeksiin, ovat nämä korotukset aitoja tasokorotuksia, jotka nousevat jatkossa hintojen mukana. Viimeisenä etuutena sidotaan opintoraha indeksiin 1.9.2014.

Työttömyysturvan painottaminen nostaa ison osan työttömistä pois sosiaalitoimiston luukulta, se on askel kohti yhden luukun periaatetta. Enää ei tarvitse nöyryyttää itseään täyttämällä lippuja ja lappuja eivätkä pienet lisätulot enää automaattisesti leikkaa tukia.

Köyhyysloukusta nouseminen helpottuu. Pahimmillaan toimeentulotuen jakokäytännöt ovat aiheuttaneet jopa lasten kesätyöpalkkojen tai koulustipendien leikkaamisen pois perheen tuloista.

Korotusten myötä paine kuntien sosiaalitoimistoissa vähenee, jolloin työntekijöillä on nykyistä enemmän aikaa tehdä työnsä hyvin. On tärkeää, että me vasemmistolaiset toimimme kunnissa sen eteen, että lisääntyviä resursseja ei leikata pois.

*

Vasemmiston kynnyskysymys hallitukseen menolle oli verotuksen progression lisääminen ja tuloerojen kaventaminen. Hallituksen veropolitiikka tulee pienentämään tuloeroja, kun kunnallisverotuksen progressiota lisätään nostamalla perusvähennystä. Etenkin pienituloiset työntekijät, mutta myös eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät hyötyvät tästä.

Suurituloisimman kymmenyksen verotus sen sijaan kiristyy, kun pääomatuloveroa nostetaan ja siihen tehdään progressiivinen askel. Listaamattomien yritysten verottomien osinkojen määrää leikataan kolmanneksella ja suurten perintöjen verotusta kiristetään.

Vasemmisto esitti ennen vaaleja myös tuloverotuksen progression kiristämistä isommissa tuloissa. Hallitusneuvotteluissa kuitenkin päätettiin, ettei tuloverotusta kiristetä. Me emme näe, että hallitusneuvotteluissa sovitun perusvähennyksen noston lisäksi olisi tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista merkittäviin tuloveronalennuksiin.

Pieni- ja keskituloisten ostovoimaa on parannettava. Nyt ostovoiman kehitys heillä on ollut miinusmerkkistä. Pieni- ja keskituloisten ostovoiman vahvistaminen palkankorotuksilla ja työttömyysturvan korottamisella parantaa kotimaista kulutuskysyntää ja samalla työllisyyttä.

Tarvitaan solidaarinen palkkaratkaisu, jossa huomioidaan myös naisten ja miesten samapalkkaisuuden eteneminen.

*

Veronkiristysten rinnalla hallitus joutuu tekemään myös leikkauksia. Meidän ajamamme leikkaukset armeijalta ja yritystuista ovat hallitusohjelman suhteellisesti suurimmat. Vaikeimpia meille ovat ehdottomasti koulutuspuolen leikkaukset sekä kuntien valtionosuusleikkaus.

Kuntien valtionosuusleikkaus on ikävä tahra hallituksen kilvessä, mutta onneksi laskentaperusteiden tarkistuksella sekä indeksikorotuksilla korvataan vastaava summa kunnille. Lisäksi verotulojen kasvu tuo helpotusta, pelkästään tänä vuonna kunnille on tulossa leikkauksia enemmän rahaa.

On tärkeää, että taistelemamme ylimääräisen 300 miljoonan yhteisöveropotin lisäksi kunnille siirretään mahdollisimman nopealla aikataululla vanhuspalvelulain ja muun hallitusohjelman mukanaan tuomat lisärahat. Kuten tiedämme, hyvinvointipalveluista on säästetty monissa kunnissa liikaa.

Koulutuspuolelle tehtävien säästöjen jaksotusta pitää vielä tarkastella budjettiriihessä. Säästöjen tekeminen näin etupainotteisesti ei välttämättä ole mahdollista.

*

Meidän on tehtävä kovasti töitä tulevina viikkoina esimerkiksi koulutuksen, kuntien ja ympäristönsuojelun rahojen eteen, jottei hyvinvointivaltion pohjaa rapauteta. Myös sosiaalisen asuntotuotannon puolella on varaa parantaa, jotta hallitusohjelmassa sovitut teot vuokrien alentamiseksi vauhdittuvat.

Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa suurimpiin kasvukeskuksiin. Hallitus tulee puolittamaan uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko pysyvään vuokrakäyttöön rakennettavien asuntojen omavastuukoron. Tämä vuoden 2014 loppuun saakka voimassa oleva tarjous alentaa tuntuvasti näiden vuokra-asuntojen vuokria.

Valtiovarainministeriö on kuitenkin budjettiesityksessään leikannut asuntorakentamisen korkotukilainojen myöntämisvaltuutta yli 200 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuus onkin nostettava, jotta hyviä ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja saadaan lisää. Kunnon asuminen kaikille on tärkeä osa köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaa

*

On annettava arvoa onnistumisille, historiallisen perusturvapaketin lisäksi kulttuurin ja liikunnan rahoitus on nousemassa. Jotta lisäleikkauksiin ei jouduta, on veropohjasta pidettävä huolta.

Mikään hallitus ei ole vain hyvä tai huono. Jokainen hallitus tekee parempia ja huonompia päätöksiä. Vasemmiston tehtävä on vaikeinakin aikoina taistella hallituksessa sen puolesta, että päätökset ovat mahdollisimman hyviä ja oikeudenmukaisia. Kaikki päätökset eivät tule olemaan täysin meidän linjamme mukaisia ja mukavia.

Vasemmistolle tärkeintä politiikassa ei ole suuret sanat vaan ihmisten arjen parantaminen. Sitä pystymme tekemään yhdessä hyvällä yhteishengellä. Työ tavallisten ihmisten puolesta on meille tärkeintä.