Värillä on väliä

Kirjoitettu Paavon blogi
Moni on ihmetellyt, missä olin Lex Nokiasta äänestettäessä. Olen ollut yhdessä kahdeksan muun kansanedustajan kanssa koko viikon Englannissa sivistysvaliokunnan työmatkalla. Alunperin Lex Nokiasta piti äänestää jo paljon aikaisemmin. Todella harmillista, että näin iso äänestys osui viikolle, jolla ainakin kaksi valiokuntaa oli työmatkalla.
 
*
Luulen, että minulla on jossain laatikossa tallessa vielä Iltasanomien lööppi edellisen laman ajalta. Lööpissä on kuva Senaatintorilta mielensoittajan kyltistä, johon on piirretty keskisormi ja kirjoitettu vapaasti muistellen teksti: ”Aho diggaa Viinasta, me ei!”
 
Silloin porvarihallitusta kutsuttiin vielä reilusti porvarihallitukseksi. Mutta nyt kun kokoomuskin on työväenpuolue ja hallituksen julkikuvaa on pehmennetty Vihreällä liitolla, porvarihallitus onkin tällä kertaa sinivihreä hallitus. Kun tänä päivänä ei ole enää selkeärajaista porvaristoa tai työläisiä ehkäpä erityisesti Jyrki Kataisen rakastama hallituksen nimi on itse asiassa hyvin osuva.
 
Kun sinisen ja vihreän yhdistää, syntyy sinilevää. Sinilevä on haisevaa ja myrkyllistä. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin myös hallituksen politiikkaa. Viimeiset muutama viikko ovat näyttäneet, että hallituksen politiikka haisee ja se on myrkkyä mm. perusoikeuksille, työtätekeville ihmisille ja tieteen vapaudelle. Värillä on ollut väliä.
 
Hallituksen läpi ajamassa Lex Nokiassa yhden yrityksen tahto laitettiin kansalaisten perusoikeuksien edelle. Seuraavaksi yliopistoyhteisöltä ollaan viemässä autonomia tuomalla ulkopuolinen enemmistö yliopistojen hallituksiin (Pieni hallitukselle ikävä huomio sivistysvaliokunnan matkalta: Englannin kahden huippuyliopiston Oxfordin ja Cambridgen hallituksissa on vain pari marginaalista ulkopuolista jäsentä).
 
Ja kaiken kukkuraksi hallitus on nostamassa eläkeikää kahdella vuodella ja samaan aikaan poistamassa pääomavaltaisten yritysten noin 800 miljoonan euron kansaneläkemaksut. Molemmat ovat suoria puhalluksia tavallisilta työtätekeviltä ihmisiltä.
 
Vasemmistossa ja ammattiyhdistysliikkeessä on viimein laajasti herätty siihen, että poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen pitää olla vastavoima sinilevä-politiikalle. Mutta yksin meidän voima ei riitä. Nyt tarvitaan ennen muuta kaikkien ihmisten aktiivisuutta.
 
Mielenosoitukset, lakot ja ulosmarssit eivät ole menettäneet tehoaan vaikka niitä on viime vuosina aivan liian säästeliäästi eteenkin ay-liikkeen demarijohto halunnut käyttää. Nyt tarvitaan tällaista kansalaisliikehdintää hallituksen politiikkaa vastaan. Vasemmistoliitto haluaa olla mukana näissä liikkeissä.
 
Ps. Valitettavasti Lex Nokiassa kävi juuri niin kuin blogissani kuukausi sitten arvioin: ” Veikkaan, että kahdelle tai maksimissaan kolmelle vihreälle kansanedustajalle annetaan lupa äänestää lakia vastaan. Samaan aikaan muut vihreät kuitenkin turvaavat lain läpimenon. Hallitusyhteistyötä ei kannata edes perustuslain nimissä horjuttaa, mutta taitavalla julkisuuspelillä voi kyllä saada sankarin aseman.”
 
Kommentteja (15)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *