Välikysymys kaatoi hallituksen päätöksen

Kirjoitettu Paavon blogi
Oppositiolla, ammattiyhdistysliikkeellä ja kansalaisyhteiskunnalla on valtaa, jos pystymme luomaan riittävän vahvan paineen hallitukselle. Vanhuuseläkeiän alarajan nostamisen ja eläkkeiden tosiasiallisen leikkaamisen kaataminen oli tästä osoitus. Me pakotimme hallituksen perääntymään. Tällaista liikehdintää on jo odotettukin.
 
En tiedä koska hallitus on viimeksi voitettu välikysymyksessä, mutta nyt se asian osalta tapahtui, vaikka hallitus perjantain äänestyksessä pysyykin pystyssä. Tosin voitto voi olla lyhytaikainen. Välikysymyskeskustelu oli hetkittäin absurdia. Pääministeri Matti Vanhanen osoitti ylimielisyyttä eduskuntaa kohtaan eikä suostunut myöntämään, että hallitus joutui perumaan päätöksensä.
 
Vanhaselta kysyttiin uudestaan ja uudestaan, onko hallitus sitoutunut hautaamaan vanhuuseläkeiän noston lopullisesti. Tähän ei saatu selvää vastausta vaan ainoastaan kryptistä sopimusteknistä jargoniaa. Hallitus ei ole siis haudannut ajatusta eläkeiän nostosta lopullisesti.
 
*
 
Kaikki jakavat näkemyksen siitä, että eläkkeelle siirtymistä pitäisi pystyä myöhentämään. Eläkeiän alarajan nosto on kuitenkin tähän epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen tapa. Pelkkä eläkeikä ei huomioi työuran pituutta eikä työn rasittavuutta. Esimerkiksi monella kuusikymppisellä rakennustyöläisellä, siivoojalla tai vaikkapa sairaanhoitajalla eivät olkapäät tai polvet yksinkertaisesti kestä enää raskasta työtä.
 
Raskaan työn raatajat voivat myös monesti tehdä itse asiassa pidemmän työuran kuin ne työnsankarit, jotka jaksavat 68-vuotiaiksi.
 
Vasemmiston pitää puolustaa yksilöiden oikeuksia. Eläkkeissä pitää huomioida yksilöiden jaksaminen. Mekaaninen eläkeiän korottaminen tehtäisiin työntekijöiden terveyden kustannuksella. Ihmisillä pitää olla oikeus päästä terveinä eläkkeelle.
 
*
 
Eläkeasiassa on yritetty virittää myös sukupolvikapinaa. Meitä nuoria kansanedustajia on yritetty saada barrikadeille taistelemaan sitä vastaan, että joudumme maksamaan entistä suuremman osan eläkkeistä. Jos eläkeiän nostosta tehdään vain sukupolvikysymys, pannaan pienituloinen toista pienituloista vastaan.
 
Oli maksajasukupolvi kuka tahansa, pitää eläkkeen olla sellainen, että sillä tulee toimeen. Esimerkiksi tällä hetkellä keskimääräinen eläke on tuhannen euron luokkaa ja sitä ei voi pitää kovin korkeana. Toki isoimpia eläkkeitä voidaan alkaa leikkaamaan.
 
Taistelussa mekaanista eläkeiännostoa vastaan on kysymys myös pätkätyösukupolven puolustamisesta. Jos nyt avaamme oven eläkeiän korottamiselle, kuka uskoo meidän sukupolvemme pääsevän vanhuuseläkkeelle edes 70-vuotiaina? Tosin nykyisellä työtahdilla voi kysyä, kuinka moni edes jaksaa sinne seitsemänkymppiseksi asti.
 
*
 
On tärkeää, että ihmiset jaksavat ja viihtyvät pidempään työelämässä. Nopeammin työuraan päästään kiinni, jos opintorahan taso mahdollistaa täyspäiväisen opiskelun. Toisaalta työelämässä viihdytään paljon vanhemmaksi, jos työntekijöitä ei imetä liian työllä kuiviin, ihmisien ei tarvitse elää työttömyysuhan varjossa ja työpaikoilla tarjotaan myös jatkuvaa koulutusta.
 
Jos tavoite on eläkeleikkausten sijaan aidosti pidentää työuria, tuloksia saadaan vain työelämää parantamalla. 
 
*
Illalla valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi A-Plus-ohjelmassa: "tällä hetkellä näyttää, että emme selviä ilman veronkorotuksia tai menoleikkauksia".
Aivan uskomatonta puhetta, kun juuri aikaisemmin päivällä eduskunta äänesti Kela-maksujen poistosta. Kataisen esityksestä siirrettiin vuosittain miljardi euroa perusturvasta pääomavaltaisille yrityksille.
Ennen Kela-maksujen poistoa hallitus antoi hyvätuloisille veronalennukset, jotka ovat miljardiluokkaa. Nyt sitten ollaan leikkaamassa. Tätä on porvaripolitiikka.
Kommentteja (8)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *