Työn jakaminen on oikeudenmukaista

Kirjoitin Helsingin Sanomien mielipidepalstalle työn jakamisesta, kun samalla palstalla Katariina Sundqvist (HS 23.11.) oli kritisoinut avaustani työn jakamisesta lomia lisäämällä. Helsingin Sanomissa kirjoitukseni julkaistiin vähän lyhennettynä 28.11., tässä kirjoitus kokonaan.

* * *

Työn jakaminen on oikeudenmukaista

Työajan lyhentäminen on oikeudenmukainen tapa jakaa työtä uudella tavalla. Se lisäisi työssä viihtymistä, vähentäisi sairauslomia ja lisäisi sitä kautta työn tuottavuutta. Tämä työn tuottavuuden kasvu maksaisi takaisin työajan lyhentämisen kustannuksia. Jos haluamme ihmisten siirtyvän myöhemmin eläkkeelle, pitää työn rasittavuutta vähentää.

Vuonna 1917 Suomessa säädettiin laki kahdeksantuntisesta työpäivästä. Vuonna 1965 työaikalakiin kirjattiin 40-tuntinen työviikko ja viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuoden 1970 alkuun mennessä. Kun työajan reipas lyhentäminen on ollut aikaisemmin mahdollista, miksei se olisi mahdollista nykyään? Työn tuottavuus on kuitenkin kasvanut huikeasti viimeisen 40 vuoden aikana.

Työtä voidaan jakaa lyhentämällä työpäiviä, siirtymällä lyhyempään työviikkoon tai lisäämällä lomia. Katariina Sundqvist (HS 23.11.) kysyi, miten työajan lyhentäminen lomia pidentämällä olisi yrittäjäystävällistä. Vastaus on nimenomaan joustavuudessa – kukin yritys voi valita itselleen parhaan tavan lyhentää työaikaa.

Katariina Sundqvist väitti myös, ettei Vasemmistoliitto ole koskaan ymmärtänyt yrittäjyyttä millään tasolla. Vasemmistoliitto on puolustanut aivan viime viikkoina yrittäjiä esimerkiksi sunnuntaiaukiolosta päätettäessä tai yleistä arvonlisäveroa korotettaessa. Näissä asioissa ns. yrittäjäpuolueet olivat suuryritysten puolella.

Työssä jaksaminen ja työelämässä viihtyminen sekä työn oikeudenmukaisempi jakaminen ovat suuria tulevaisuuden haasteita. Näissä asioissa Vasemmistoliitto haluaa olla ennakkoluuloton edelläkävijä Suomessa.

Epätyypillisten työntekijöiden, freelancereiden ja yrittäjien asemaa pitää myös vahvistaa. Se vaatii uusia aloitteita, joilla etsitään sopimus- ja verokäytännöillä helpotusta näille usein puun ja kuoren väliin jääville ryhmille.

Voimme ottaa mallia esimerkiksi Saksasta. Siellä on onnistuttu torjumaan Eurooppaa runtelevaa massatyöttömyyttä työaikaa lyhentämällä. Kurzararbeit-järjestelyllä valtio kompensoi työntekijöille työajan lyhentämisestä syntyviä ansionmenetyksiä.

***

Suomessa on myös työn jakamisesta onnistuneita kokemuksia:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/03/835646