Kävin maanantai-iltana tutustumassa Katajanokalla Vyökadulla vallattuun taloon. Hotelliksi muuttuneen vankilan muurin varjossa seisova vartioiden vanha taukotila on suojeltu rakennus. Kaupunki ei ole löytänyt omistukseensa siirtyneelle rakennukselle käyttöä, nyt nuoret haluaisivat siitä oman autonomisen sosiaalikeskuksen.

 

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus suhtautui aluksi myötämielisesti valtaukseen. Nyt kuitenkin ääni on muuttunut kellossa. Tiloja pidetään liian vaarallisina yleisötilaisuuksiin.

 

En toki ole mikään paloturvallisuuden asiantuntija, ei myöskään paikalla arvion tehnyt Nuorisoasiankeskuksen kehittämispäällikkö Kari Naalisvaara, mutta väittäisin, että oikeilla ohjeilla, tarpeettomia väliseiniä purkamalla, varauloskäyntejä rakentamalla jne. saa talosta oivan kokoontumistilan nuorille.

 

Kaupungin pitäisi kannustaa nuoria ja nuoria aikuisia juuri tällaiseen omatoimisuuteen, jota Katajanokan valtauksessa on osoitettu. Suunnitelmat vaikuttivat realistisilta ja porukka oli sitoutunut kunnostamaan paikkaa.

 

Talon vuokraaminen valtaajille hyödyttäisi kaikkia. Nuoret saavat tarvitsemaansa tilaa, kaupunki saa käyttöä tyhjillään olevalle talolle ja samalla myös huonokuntoista taloa kunnostetaan.

 

Kaikki eivät varmasti halua nuorison omaa sosiaalikeskusta naapuriinsa. Kaupungissa asumiseen kuuluu kuitenkin oleellisena osana se, että ympäristössä on elämää ja toimintaa. Luulen, että monia katajanokkalaisia myös ilahduttaa talonvaltaus.

 

Eräs aivan Skattan squatin vieressä omistusasunnossa asuva totesikin minulle: "Toivottavasti nuoret saavat jäädä taloon. Miksi meiltä lähiasukkailta pitäisi kysyä nyt, haluammeko nuoria tänne, kun ei kukaan kysynyt hotellistakaan."

 

Toivottavasti tämä kommentti kuvaisi laajemminkin niin katajanokkalaisten kuin kaupungin virkamiesten asennetta valtaukseen. Omalta osaltani olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että valtaajat saisivat tiloja sosiaalikeskukselleen Katajanokalta.