Kiireisiä päiviä

Vilskettä riittää nyt, kun vaaleihin on aikaa enää viikko. Ennakkoäänestyslukujen mukaan ihmiset ovat äänestämässä vilkkaammin kuin neljä vuotta sitten, mikä on edustuksellisen demokratian tilan kannalta hyvä merkki. Kohonnut äänestysvilkkaus on perinteisesti tarkoittanut myös vasemmiston kannatuksen kasvua, toivottavasti myös tällä kertaa.

Kampanjasta on hyvä fiilis. Viime viikkoina on ollut 2-3 tilaisuutta per päivä, ja lisäksi ihmisiä on tavattu toritilaisuuksissa, baareissa ja kadulla kävellessäkin ventovieraat ihmiset ovat pysäytelleet kysyäkseen pari kysymystä tai osoittaakseen kannatusta.

Olen puhunut monien sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kymmeniä vuosia äänestäneet demareita, mutta aikovat tällä kertaa siirtää äänensä Vasemmistoliitolle. Demarien hallituksessa harjoittama politiikka herättää selvästikin tyytymättömyyttä. Veronkevennykset, massairtisanomiset ja työelämän huononeminen eivät saa kiitosta turuilla ja toreilla.

Oma tilanteeni näyttää hyvältä, kannatusta on selvästikin tulossa paljon. Mikään ei ole kuitenkaan selvää ennen kuin äänet on laskettu, nyt ei saa tuudittautua siihen, että meneehän se Arhinmäki läpi kuitenkin. Vain annetut äänet lasketaan, ja on äärimmäisen tärkeää, että kaikki lähdemme äänestämään viimeistään vaalisunnuntaina ja ottavat kaveritkin mukaan. Aarne Saarinen putosi aikoinaan eduskunnasta, kun kaikki pitivät hänen valintaansa varmana ja äänestivät jotain muuta.

* * *

Tukiryhmälläni oli eilen talkoopäivä, kun esitettä luukutettiin postiluukkuihin eri puolilla itäistä kantakaupunkia. Meitä oli kolmisenkymmentä ihmistä liikkeellä, ja esitteitä pantiin postiluukkuihin melkein kymmenen tuhatta. Urakka jatkuu vielä tänään ja maanantaina.

Luukuttaminen on hyvin perinteinen kampanjoinnin muoto, mutta se tulee jatkuvasti hankalammaksi. Rappuihin ei enää nykyisin pääse helposti sisään, ja yhä useammalla on valveutunut ei mainoksia -tarra ovessaan. On hyvä, että ihmiset vapaaehtoisesti rajoittavat mainospaperisälän määrää kynnysmatollaan, mutta vaalikampanjaa tehdessä ei voi välttää tiettyä turhautumisen tunnetta, kun kävelee hissittömän talon kuudenteen kerrokseen vain todetakseen, että joka postiluukussa on ei mainoksia -tarra.

Hissittömillä rapuilla on toki hyvätkin puolensa. Vaalikampanjan aikana kunto kohoaa ja painoakin tippuu useita kiloja.