Kelan puhelinpalveluiden maksut poistettava

Kirjoitettu Paavon blogi

Kelan toimeentulotukiongelmien vuoksi meille kansanedustajille on tullut hyvin paljon yhteydenottoja hätääntyneiltä ja hätää kärsiviltä ihmisiltä. Viimeksi torstaina keskustelin Myllypuron leipäjonossa monien kanssa toimeentulotuen ongelmista.

Yksi asia, joka on noussut esille niin suorissa keskusteluissa kuin viesteissä, on Kelan puhelinpalvelun maksullisuus. Olen jo aikaisemmin puuttunut tähän asiaan, mutta nyt se on erityisen akuutti ongelma, kun jonotusajat ovat pidentyneet entisestään.

Puhelu Kelan palvelunumeroon maksaa kiinteästä verkosta soitettaessa paikallisverkkomaksun (pvm) ja matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksun (mpm). Maksut määräytyvät soittajan operaattorin hinnaston mukaan. Hinta koskee myös jonottamista.

Kelan puhelinpalvelua tarvitsevat asiointiin etenkin sellaiset henkilöt, joilla ei ole verkkoyhteyttä tai verkkoasiointiin tarvittavia pankkitunnuksia. Puhelinpalveluiden maksut kohdistuvat siis kaikkein pienituloisimpiin, jotka kaiken lisäksi joutuvat usein käyttämään kalliimpia prepaid-liittymiä.
Puhelinpalveluiden kallis hinta voi johtaa pienituloisten ihmisten velkaantumiseen esimerkiksi pikavippien kautta. Kelan tarkoitus on tukea ihmisten toimeentuloa, eikä sen siksikään tulisi tällä tavalla vaikeuttaa pienituloisten taloudellista asemaa.

Toimeentulotuen käsittely Kelassa on ruuhkautunut pahasti. Käsittelyajat ovat pitkiä ja etuuskäsittelyn kiire johtaa virheisiin, joihin asiakkaat joutuvat hakemaan selvitystä puhelinpalvelun kautta. Myös puhelinpalveluiden jonot ovat tavallista pidemmät, jolloin jonotus tulee asiakkaalle kalliiksi.

Julkisten palveluiden lähtökohta on saavutettavuus ja maksuttomuus. Erityisen tärkeää tämä on kaikkein pienituloisimpien tarvitsemien palveluiden kohdalla. Kelan puhelinpalvelu on saatava maksuttomaksi asiakkaille, tai ainakaan palveluun jonottamisen ei tulisi olla maksullista.

Siksi olemme jättäneet tänään Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kanssa kirjallisen kysymyksen, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Kelan puhelinpalvelu tai ainakin siihen jonotus olisi maksutonta.

Share on LinkedIn0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on Facebook1.4k
Kommentteja (5)
  1. Tapio Saariaho 17.3.2017-18:35

    Asiaa! Kelan puhelinpalvelun maksullisuus on irvokasta. Ko jonotuksen maksullisuus (jos niin on) on rikollista.

    • Tapio Saariaho 17.3.2017-18:36

      Asiaa! Kelan puhelinpalvelun maksullisuus on irvokasta. Ko jonotuksen maksullisuus (jos niin on) on rikollista.

  2. j 17.3.2017-18:49

    Hoitakaa se kansalaispalkka niin ei tarvii pelleillä.

  3. Aki Mäenpää 18.3.2017-07:00

    Aivan oikein. Tämä maksullinen jonotus on tullut joka paikkaan. Soititpa minne tahansa, terveyskeskukseen, pankkiin, vakuutusyhtiöön tai Kelaan , aina jonotat. Jonotusajat pitenevät koko ajan. Asiaan on tosiaan puututtava vaikka lailla, sillä muuten tämä jatkuu ja pahenee koko ajan. Eihän kukaan vapaaehtoisesti luovu helposta ilmaisesta rahasta vaikka sen ansaintitapa olisi kuinka kyseenalainen.

  4. Vesa Kyllönen 27.3.2017-12:07

    Kelan pääjohtaja Aaltonen kysyi voisiko hyvätuloisten lapsilisistä ja eläkkeistä täyttää köyhien pussia?

    Suomalaisten köyhien ja vähäväkisten – heidän tilanteeseensa nähden mitättömistä – eduista jaksetaan kyllä paasata ja syyllistää heitä maan talouden kaatamisesta. Kaiken maailman Helppo-heikkien työryhmät ovat purkamassa kannutinloukkuja vetämällä heikompiosaisten vähäisetkin etuudet pois.

    Kommentoin Aaltosen kysymyksiin seuraavasti, joka on samalla lisäys teidän Kela-palveluita koskevaan, asiakkaiden ahdinkoon:
    Kannatan lämpimästi takuueläkkeiden nostoa suurimpien eläkkeiden kustannukella ja Kelan johtaja Aaltosen näkemyksiä Kela-etuuksien saajien osallisuudesta ja mahdollisuuksista. Samoin hyvätuloisten lapsilisiä voisi suunnata köyhemmille.

    Suuret eläkkeet ovat pääosin kotoisin hyvin menestyvistä yrityksistä ja virkatoimista. Virkahenkilöt tekevät arvokasta ja ansiokasta työtä, olivatpa töissä kunnissa, Kelassa, ministeriössä, pankissa tai vaikkapa sote-palveluissa ja näillä sanotaan olevan kapea, mutta pitkä leipä.
    Ei ole syytä asettaa heitä vastakkain kenenkään kanssa, mutta heillä on myös yhteiskunnan tai yrityksen tarjoama työpaikkaetuus, nimittäin lämpimät ja siistit, kalustetut ja kukaties uusimmalla tietotekniikalla varustetut työtilat. Puhtaat portaikot ja raput. Siistit, valaistut pihat, lingotut ajotiet, sekä talonmies- ja sihteeripalvelu puhelinsoiton päässä. Sen sijaan pienyrittäjä ja vähän suurempikin kustantaa nämä verojensa lisäksi itse.

    Pienituloinen perhe mennä kituttaa kiikunkaakun, ja työtöntä riivaa jo apaattinen masennus. Sitten on vielä suuri joukko heitä, jotka eivät ikänsä, kuntonsa tai sairautensa vuoksi kykene hankkimaan toimeentuloa ja huolehtimaan perheestään tai itsestään.
    Hyvätuloisten etuudet loihtii hyvinvointia ja mielenvirkeyttä, kuten matkailua, tauluja, kodin puhtautta, ehjiä vaatteita ja niin edelleen, aivan eri tavalla kuin niillä joiden elämä on jatkuvaa taistoa perustarpeista.

    Moni voi kertoa kuinka monta pinokuutiota isoisä oli kuorinut pöllejä jo seitsemän ikäisenä ja hankkinut elannon koko perheelle isovanhempia myöten. No täytyy kuitenkin muistaa, että tänäpäivänä kukaan ei tule toimeen ilman yhteiskunnan tukia, olipa minkälainen härkä tai puuma tahansa.

    Kelasta ja kuntien sosiaalitoimista tulee viestejä sosiaaliturvan alikäytöstä.
    Perustus-, sosiaalihuolto-, ja toimeentulolaki mahdollistavat jo nyt paremman perusturvan ihmisille, mutta valtuutettujen politikointi ajaa juuri vähäväkiset heikoille jäille.
    Lienee sanomattakin selvää että jokaista hyväosaistakin ilahduttanee enemmän nähdä ympärillään hyvin-, kuin pahoinvoivia.

    Ei riitä että etuuskäsittelijät tuijottavat vain kylmiä lukuja. Esimerkiksi perustoimeentulon hyväksyttävät menot ovat aivan liian pieniä. Syrjäseuduilla palvelujen ja työn saanti on useimmiten autosta kiinni, mutta autonpidosta aiheutuvia kuluja ei oteta etuuksia laskettaessa mihinkään huomioon. Tästä seuraa monesti ylivelkaantuminen jota niin ikään ei lasketa menoiksi ja ihmiset jäävät heitteille.
    Ei se yhteiskunta sillä lailla pyöri, vaan jokainen hyvinvoiva säteilee hyvää tuulta lähipiiristä maailmalle saakka.

    Asumisen, ruoan ja perusmenojen lisäksi jokaiselle tulisi jäädä oikeasti rahaa käytettäväksi, mihin lystää. Siitä se osallistuminen ja syrjäytymisen torjunta lähtee.
    Kelan Aaltosen ja kuntien sosiaalijohtajien tulisi ottaa heille kuuluva valta ja käyttää mieluimmin lain suomaa oikeutta kuin tavoitella rahaministeriön tai kuntajohtajien olalle taputuksia.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *