Olkaamme hullussa maailmassa maltillinen järjen ääni

Kirjoitettu Yleinen

Suomi on jo kuudetta vuotta peräkkäin rankattu maailman vakaimmaksi valtioksi. Fund for Peacen listauksessa Suomi muodostaa yksin oman korkeimman kategoriansa.

Poikkeuksellinen vakaus ei ole syntynyt itsestään, vaan vuosikymmenien työllä. Vakautta tukevat luottamus demokratiaan ja yhdessä sopimiseen, turvaa tuova hyvinvointivaltio, aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä vapaa ja luotettava tiedonvälitys.

Ulkoista vakautta edistävät hyvät suhteet naapurimaihin ja kuva Suomesta luotettavana ja vastuunsa kantavana maana. Maana joka tekee osansa, mutta ei uhkaa ketään.

Näitä saavutuksia on vaalittava ja niistä on syytä olla ylpeä.

***

Toisen maailmansodan jälkeisen maailman rauhaa, vakautta ja kehitystä taannut YK-järjestelmä on koetuksella. Monenkeskisyyden sijaan isot toimijat pyrkivät sopimaan asiat keskenään.

Monenkeskisyyttä vastaan käy puhuri Vladimir Putinin Venäjällä. Samaa tuulta on virinnyt myös Donald Trumpin USA:ssa, Erdoganin Turkissa, Iso-Britanniassa, Unkarissa, Puolassa, Ranskassa ja Italiassa.

Myös EU:n tulevaisuus näyttää epävarmalta. Eurooppaa ja Suomea jäytää synkeä nationalismi. Kansankiihotusta harjoitetaan verkon valemedioissa, ja syyttävä sormi käännetään pakolaisiin. EU:n hajanaisuudesta hyötyvät itsevaltaiset epädemokratiat Turkki ja Venäjä.

***

Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta liittämällä Krimin itseensä ja kiihdyttämällä sotaa Ukrainassa. Venäjä hakee sotilaallisen suurvallan asemaa sotavoiman avulla myös Syyriassa.

Ulkoiseen uhoon peitellään maan sisäiset talous- ja sosiaalipolitiikan epäonnistumiset.

Keskusteluyhteyden ylläpitäminen naapuriin on joka tapauksessa järkevää ja välttämätöntä. Vaikka se näyttäisi kaukaiselta, on Suomen etu saada Venäjä lopulta takaisin mukaan normaaliin eurooppalaiseen kanssakäymiseen.

Itämeren alue on suhteellisen rauhallinen maailmankolkka. Venäjän toimet ja Naton vastaaminen niihin ovat kuitenkin lisänneet jännitteitä lähialueillamme.

Pysyminen Naton ulkopuolella on Suomelle kestävä ratkaisu, josta on syytä pitää kiinni. Suomen ei omilla toimillaan tule lisätä jännitteitä, vaan vähentää konfliktien todennäköisyyttä. Olkaamme hullussa maailmassa maltillinen järjen ääni.

Puolustusyhteistyössä Suomelle luontevin yhteistyön suunta on Ruotsi ja muut Pohjoismaat. Tälle on myös kansalaisten tuki, toisin kuin Nato-jäsenyydelle. Sotilasliittoa Ruotsin kanssa ei kuitenkaan kannata haikailla, eikä sillä ole myöskään Ruotsissa minkäänlaista kannatusta.

***

Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön voi pääosin olla tyytyväinen. Se on huomattavasti parempi ja tasapainoisempi kuin hallituksen selonteko.

Kirjaus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta jäi kuitenkin mietinnössä epämääräiseksi ja lieventää Suomen aikaisempia kantoja. Olenkin vastalauseessani esittänyt kolme lausumaa, jotka selkeyttävät Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa:

1. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Tämä tarkoittaa, että Suomea ei missään tilanteessa viedä mukaan sellaisiin konflikteihin, joissa emme ole osapuoli.

2. Itämeren vakautta edistävää tai hankinnoissa kustannussäästöä tuovaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä tulee lisätä. Sitä ei kuitenkaan tule käyttää Suomen liittoutumattoman aseman kyseenalaistamiseen.

3. EU:n puolustusyhteistyön pitää perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa. Materiaaliyhteistyö tai muut yhteistyömuodot eivät saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun eivätkä kansallisen harkintavallan kaventumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suunnitelmiin EU:n yhteisestä puolustustutkimuksesta ja muuhun syvempään puolustusyhteistyöhön on suhtauduttava varauksellisesti.

***

Valiokunnan mietintö on suhteellisen tasapainoinen, mutta sen sijaan hallituksen linja herättää paljon kriittisiä kysymyksiä.

Kehitysyhteistyön leikkaus samaan aikaan, kun sodat ja pakolaisuus nähdään keskeisenä turvallisuusongelmana, on täysin epäjohdonmukaista.

Suomen asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on vastuutonta, maihin jotka ottavat osaa Jemenin sisällissotaan. Myöskään aseiden viennissä Keski-Aasian diktatuureihin hallitus ei näe ongelmaa.

Täysin käsittämätöntä on, että Suomi ei YK:ssa tukenut ydinaseiden kieltoa muiden EU:n sotilaallisesti liittoutumattomien maiden tapaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistön puheita Ahvenanmaan asemaan puuttumisesta hallitus on jo joutunut selventämään.

On myös selvää, että hallitus ei ole ottanut riittävällä vakavuudella väkivaltaisen äärioikeiston muodostamaa turvallisuusuhkaa. Itsenäisyyspäivänä Helsingissä nähtiin jo avoimen kansallissosialistinen marssi. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on yhteiskunnan kumoaminen ja natsien rotuoppeihin perustuva valtio. Jos tämä ei ole terroristijärjestö niin mikä sitten?

***

Ulkoasiainvaliokunta katsoo turvallisuutta perustellusti laajasta näkökulmasta. Turvallisuutta tukevat etenkin ulkopolitiikka, taloussuhteet ja muu yhteistyö, sekä ilmasto- ja kehityspolitiikka. Kansainvälisen oikeuden vahvistaminen, rauhanturvaaminen, siviilikriisinhallinta ja pidättyväinen asevientipolitiikka ovat keinoja vaikuttaa konflikteihin ennalta niiden syntysijoilla.

Kansallinen puolustuspolitiikka on nähtävä osana tätä kokonaisuutta. Myös tulevaa puolustusselontekoa tulee aikanaan arvioida tästä ulkoasiainvaliokunnan asettamasta laajasta näkökulmasta.

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta ke 21.12.2016

Share on LinkedIn0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on Facebook1
Kommentteja (0)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *