Näin Keskuspuisto säästetään rakentamiselta – kysymyksiä ja vastauksia Keskuspuistosta

Kirjoitettu Paavon blogi

Mitä mieltä Helsingin Vasemmisto on yleisesti yleiskaavasta?

Vasemmiston mielestä yleiskaavan yleiset periaatteet ja lähtökohdat ovat hyvät ja oikeat. Yleiskaava tiivistää asumista, luo tarvittavia joukkoliikenneyhteyksiä ja työpaikka-alueita sekä mahdollistaa pääkaupungin asukasmäärän kasvun.

Vasemmiston valtuustoryhmän mielestä yleiskaavaa pitää kuitenkin vielä tietyistä kohdista muokata. Lähiluonnon suojelu on esityksessä osin riittämätöntä. Keskuspuistoon rakentaminen on näistä ehkäpä kaikkein suurin ongelma ja siksi olemme esittäneet, että Keskuspuiston päälle merkityt rakennusalueet poistetaan.

Kun yleiskaava mahdollistaa asunnot jopa 250 000 uudelle asukkaalle Helsinkiin, viheralueiden merkitys vain kasvaa. Kun asukasmäärä Helsingissä kasvaa, myös viheralueiden käyttö lisääntyy. Siksi viheralueita pitää säilyttää sekä nykyisille että tuleville asukkaille.

Miksi Keskuspuisto on niin tärkeä?

Vasemmisto haluaa suojella Helsingin luontoa ja tärkeitä virkistysalueita. Olemme aina puolustaneet Keskuspuistoa kaupunkilaisten vihreänä henkireikänä, jolla on luontoarvojen lisäksi myös positiivisia terveysvaikutuksia. Keskuspuisto on jo yli 100 vuotta vanha. Sitä on kuitenkin nakerrettu pala palalta.

Keskuspuisto on alueena tärkeä ja laajin virkistys- ja viheralue Helsingissä ja keskeinen osa metsäverkostoa. Keskuspuisto on merkittävä kulttuuriympäristökohde ja Helsingin luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon tunnusmerkki.

Erityisen ongelmallinen on Keskuspuiston rakentaminen Pirkkolan ja Maunulan kohdalla. Siinä metsä on jo nyt kapeimmillaan ja käytännössä tämän rakennusalueen jälkeen ei voi enää puhua metsästä. Tähän kohtaan suunniteltu rakentaminen merkitsisi metsän lenkkeily- ja hiihtopolkujen muuttumista käyttökelvottomiksi. Myös luonnon monimuotoisuuden kannalta Keskuspuistosta tulisi liian kapea.

Kaupungin omat Keskuspuistoon kiinteimmin liittyvät asiantuntijalautakunnat yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta ja liikuntalautakunta antamissaan lausunnoissa yleiskaavasta ovat yksimielisesti vastustaneet lisärakentamista Keskuspuistoon. Näissä lautakunnissa ovat edustettuina lähes kaikki Helsingin puolueet.

Eikö Vasemmisto halua asuntoja ihmisille?

Yleiskaava on tarkoituksella ylimitoitettu, mikä on järkevää. Siinä on huomattavasti enemmän merkitty asuntorakentamisalaa kuin arvioitu asuntotarve on. Rakentamisalaa osoitetaan noin kaksinkertainen määrä arvioituun tarpeeseen nähden. Tämä tehdään siksi, etteivät kaikki yleiskaavassa osoitetut asuntorakentamisen kohteet kuitenkaan toteudu.

Yleiskaavan on arvioitu tuovan uusia asuntoja noin 250 000 ihmiselle vuoteen 2050 mennessä. Keskuspuiston osuus yleiskaavan uudisrakentamismäärästä on vain 2,7-3,3 prosenttia.

Lisäksi yleiskaavassa ei ole Sipoolta Helsinkiin liitettyjä alueita. Niistä tehdään oma osayleiskaava. Tälle alueelle on arvioitu kaavoitettavan asuntoja vielä yleiskaavaehdotuksen päälle kymmenille tuhansille ihmisille.

Vasemmisto on vaatinut Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Se vaatii asuntorakentamista, mutta yhtälailla se vaatii sitä, että rakennettavista uusista asunnoista isompi määrä on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kun Helsingin asunto-ohjelmaa käsiteltiin, muut suuret puolueet eivät tukeneet Vasemmiston esitystä, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuutta olisi nostettu.

Miksi Vasemmisto ei kannata kaupunkibulevardeja?

Vasemmisto on kannattanut kaupunkibulevardeja ja kannattaa niitä yleiskaavassa. Meidän mielestä myös Hämeenlinnanväylä on syytä muuttaa kaupunkibulevardiksi emmekä esitä muutosta sen kaavamerkintään tai liikennejärjestelyihin. Vasemmiston mielestä Hämeenlinnanväylälle on syytä vetää raitiovaunulinja ja kevyenliikenteen väylät.

Missään ei ole määritelty, että bulevardin reunoilla pitää olla koko matkalta rakennuksia. Jos katsoo mitä tahansa suurkaupunkia, on bulevardien reunoilla myös puistoja. Meidän mielestä kaupunkibulevardi Hämeenlinnanväylälle on syytä toteuttaa. Sen toisella puolella on syytä olla puistoa Keskuspuiston puolella.

Kaupunkibulevardit on ajateltu rahoittaa niillä tuotoilla, joita saadaan bulevardien ympärillä olevan tonttimaan tuotoista. Helsingin kehittämistä ei Vasemmiston mielestä pidä ajatella niin, että koko kaupunkia hyödyttävät hankkeet voidaan toteuttaa vain, jos ne voidaan rahoittaa lähiympäristön tonttimaalla.

Eikä Helsingillä sellaista periaatetta ole edes ollut. Esimerkiksi valtuusto päätti rakentaa Kruunusillat, vaikka ne eivät kapean hyöty-kustannuslaskelman perusteella olisikaan olleet kannattavat. Niitä pidettiin kaupungin kokonaishyödyn kannalta niin tärkeinä. Sama arvio voidaan tehdä myös Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin osalta.

Esittääkö Vasemmisto yleiskaavan palauttamista tai hylkäämistä?

Vasemmiston tavoite ei ole palauttaa kaavaa tai hylätä sitä. Vasemmisto esittää muutosta yleiskaavaan Keskuspuiston osalta. Tällöin yleiskaava voidaan hyväksyä nyt suunnitellulla aikataululla. Tällöin äänestetään siitä, tuleeko Keskupuiston päälle rakentamisalaa vai säilytetäänkö Keskuspuisto viheralueena nykyisen Keskuspuiston asemakaavan mukaisin rajoin.

Kaava pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja laittaa uudelleen nähtäväksi siinä tapauksessa, jos muutokset kaavaan ovat olennaisia. Harkintavallasta kaavoituksessa ja rakentamisessa väitellyt professori Olavi Syrjänen on kaupunginhallitukselle osoittamassaan lausunnossa todennut, että Keskuspuiston rakennusalan poistaminen ei ole oleellinen muutos. Tällöin äänestettäisiin siitä, tuleeko Keskupuiston päälle rakentamisalaa vai säilytetäänkö Keskuspuisto viheralueena nykyisen Keskuspuiston asemakaavan mukaisin rajoin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta jo viimeisessä vaiheessa poisti rakennusalueita, mm. 16 hehtaaria Keskuspuistosta, ilman että yleiskaavaa laitettiin uudelleen näytille. Kaupunkisuunnitteluvirasto on toimittanut kaupunginhallitukselle muistion siitä, voiko vastaesityksiä tehdä.

Muistio on asiallinen lain säännösten ja yleiskaavan selostuksen referointi, mutta siinä ei ole osoitettu perusteluja sille, että Keskuspuiston rakentamisen poistaminen yleiskaavasta olisi olennainen muutos ja vaatisi kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Muistiossa puhutaankin “huomattavista muutoksista” ja yhteenvedossa “oikeuskirjallisuuden mukaan tilanteissa, joissa näyttäisi olevan kysymys rajatapauksesta, on varminta asettaa kaava uudelleen nähtäville”. Muistion kirjallisuusviitteet ovat Olavi Syrjänen, jonka antaman lausunnon mukaan Keskuspuiston poistaminen yleiskaavasta ei ole oleellinen muutos.

Helsingin kaupunginkanslia on toimittanut kaupunginhallitukselle muistion yleiskaavan käsittelyn kokousmenettelyistä. Muistiossa todetaan ”Mikäli kuitenkin ehdotettava muutos on niin olennainen, että se edellyttäisi uutta nähtäville asettamista, on tarkoituksenmukaista tehdä se palautusehdotuksena.”
Juridisessa mielessä Keskuspuiston päällä olevan rakennusalan poistaminen ei ole oleellinen muutos. Kysymys on siis poliittisesta päätöksestä. Perustellusti voi olla Keskuspuistoon rakentamisen puolesta tai vastaan, mutta joka tapauksessa vastaesitys on mahdollista tehdä.

Johtaako Keskuspuiston poistaminen yleiskaavasta valituksiin ja yleiskaavan lainvoimaisuuden viivästymiseen?

Kaikista yleiskaavaan liittyvistä asioista voi valittaa. Koko yleiskaavasta kokonaisuutena tullaan joka tapauksessa todennäköisesti valittamaan. Nyt valittu ”strateginen” pikselimuoto jättää hyvin paljon auki ja mahdollistaa asemakaavavaiheessa suuret muutokset. Vasemmiston mielestä selvärajainen yleiskaava olisi ollut parempi tapa tehdä yleiskaava.
Yleiskaavassa on paljon kiistanalaisia alueita, joista todennäköisesti tullaan valittamaan. Jos Keskuspuiston päälle tullaan asettamaan rakennuspikseleitä, niistä tullaan todennäköisesti valittamaan mm. maakuntakaavan vastaisina. Muita todennäköisiä valituskohteita ovat mm. Malmin lentokenttä, Tuomarinkylä, Vartiosaari…
Keskuspuiston päällä olevien rakennusalojen poistaminen merkitsisi yhtä aluetta vähemmän, josta valitetaan.

Miten Vasemmisto on toiminut yleiskaavaprosessissa?

Yleiskaava elää koko valmistelun ajan. Joitain rakentamisalueita lisätään siihen, toisia rakentamisalueita poistetaan. Vasemmisto on kaikissa yleiskaavaprosessin vaiheissa pyrkinyt suojelemaan kaikkein herkimpiä ja tärkeimpiä luontoalueita, eri puolilla Helsinkiä.

Yleiskaavaluonnos laitettiin näytille loppusyksystä. Silloin siihen pystyivät ottamaan kantaa eri lautakunnat, järjestöt ja kuntalaiset. Tämän palautteen, muistutusten, pohjalta yleiskaavaa vielä muokattiin. Lautakuntakäsittelyn loppuvaiheessa Keskuspuistosta poistettiin rakennusalaa 16 hehtaaria, mihin olimme tyytyväisiä. Rakennusalaa Keskuspuiston päälle jäi vielä n. 50 hehtaaria, mitä emme voineet kuitenkaan ryhmänä hyväksyä.

Jäsenemme lautakunnassa oli valmis hyväksymään kompromissiehdotuksen yleiskaavasta. Keskuspuiston osalta valtuustoryhmän kanta oli kuitenkin erilainen, olimme koko ajan suhtautuneet kriittisesti Keskuspuiston rakentamiseen. Me ilmoitimme heti seuraavassa valtuustoryhmän kokouksessa julkisella tiedotteella, noin viikko lautakuntahyväksynnän jälkeen, ettemme voi hyväksyä Keskuspuistoon rakentamista.

Valtuustoryhmämme kanta lopulliseen yleiskaavaehdotukseen on ollut kaikkien tiedossa kesäkuusta lähtien. Siitä lähtien olemme pyrkineet käymään keskusteluja muiden suurten valtuustoryhmien suuntaan, jotta löydettäisiin yhteinen kaikkien hyväksyttävissä oleva ratkaisu yleiskaavaan myös Keskuspuiston osalta.

Kantamme on ollut muiden ryhmien tiedossa kolme ja puoli kuukautta. Tavoitteemme on löytää kaikkia tyydyttävä ratkaisu jo kaupunginhallituksessa, jolla saamme suojeltua Keskuspuisto rakentamiselta.

Miten lautakunnan jäsen voi olla eri mieltä kuin valtuustoryhmä?

Ei ole mitenkään epätavallista, missään puolueessa tai missään kaupungissa, että lautakunnan jäsen voi olla eri mieltä valmisteluvaiheessa valtuustoryhmän kanssa. Siksi suuret asiat käsitellään vielä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto on ainoa suoraan vaaleilla valittu elin kaupungissa, joten on kummallinen ajatus, että lautakunnan keskenään sopimaa asiaa ei saisi tai voisi muuttaa enää kaupunginhallituksessa tai valtuustossa.

Isoissakin kaavoitusasioissa voi olla erilaisia näkemyksiä puolueiden sisällä. Esimerkiksi maanantaina vihreät kaupunginhallituksessa yksimielisesti kannattivat Vartiosaaren osayleiskaavakäsittelyssä saaren säilyttämistä virkistyskäytössä vaikka vihreitä edustava kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja oli lautakunnassa ollut Vartiosaaren rakentamisen kannalla ja vihreät olivat ratkaiseva ääni yleisten töiden lautakunnan lausunnossa rakentamisen puolesta.

Vartiosaaren kohtalon ratkaisee osayleiskaava, joka on käsittelyssä samassa valtuuston kokouksessa kuin yleiskaava. Vasemmisto on vastustanut Vartiosaaren rakentamista ja halunnut kehittää sitä virkistysalueena. Olemme hävinneet asiasta äänestykset sekä kaupunginsuunnittelulautakunnassa että kaupunginhallituksessa. Esitämme osayleiskaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja säilyttämistä viheralueena myös valtuustossa.

Tai esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu on ollut näkyviä puuhanaisia Malmin lentokentän säilyttämistä erityislainsäädännöllä ajavassa kansalaisaloitteessa, vaikka sekä edellisessä että nyt käsittelyssä olevassa yleiskaavassa Malmin lentokenttä on merkitty asuntorakentamiskohteeksi.

Miten yleiskaava nyt etenee?

Kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaa maanantaina 17.10. Vasemmisto ja pienet puolueet ovat ilmoittaneet, etteivät hyväksy Keskuspuiston rakentamista. Jos joku muista suurista puolueista päättää tukea muutosesitystä, se menee läpi kaupunginhallituksessa. Ihanne tilanne, johon me tähtäämme, on se, että kaupunginhallitus voisi yksimielisesti poistaa rakennusalan Keskuspuiston päältä.

Kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen yleiskaavasta keskiviikkona 26.10. Silloin 85 Helsingin kaupunginvaltuutettua ratkaisevat, säästetäänkö keskuspuisto rakentamiselta. Taustakeskustelujen perusteella kaikissa ryhmissä on valtuutettuja, jotka haluavat suojella Keskuspuistoa. Enemmistöön tarvitaan 43 valtuutetun ääni.

Kommentteja (1)
  1. Pingback: Veronika Honkasalo: Vasemmistoliiton valtuustoryhmän teot ja saavutukset vuonna 2016 - Helsingin Vasemmistoliitto | Helsingin Vasemmistoliitto

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *