Iso loikka kohti tasa-arvoisia terveyspalveluja

Vasemmisto on ollut jo pitkään sitä mieltä, että suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistettava. Siksi olemme hallituksessa vieneet voimakkaasti eteenpäin sote-uudistusta. Tänään kaikkien eduskuntapuolueiden hyväksymä sote-uudistuksen malli toteuttaa tavoitteemme.

Sote-uudistus pitää tehdä ainakin neljästä syystä. Ensinnäkin terveydenhuollon palveluiden tarpeen ja käytön kasvava epätasa-arvo vaatii rakenteisiin puuttuvia tekoja. Jokaisen pitää yhdenvertaiset terveyspalvelut riippumatta asuinkunnasta. Erojen kasvu on käännettävä niiden vähentämiseen.

Tähän tarvitaan sekä kuntauudistusta, mutta erityisesti sote-uudistusta. Nyt näistä sote-uudistus toteutuu. Samalla jatkamme työtä myös kuntauudistuksen maaliin saattamiseksi. Jatkossa sotea ei voi käytetä kuntauudistuksen aputyökaluna, mitä olemme koko uudistuksen ajan vahvasti kritisoineet.

Toiseksi tarvitsimme palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen riittävät väestöpohjat. Se tarkoittaa Vasemmiston mielestä erikoissairaanhoidon osalta 200 000 asukasta ja perusterveydenhuollon osalta vähintään 50 000 asukasta. Nyt nämä tavoitteet jopa reilusti ylitetään.

Samalla päästään eroon matkan varrella mukaan ympätyistä 20 000 asukkaan kuntien hallintohimmeleistä, jotka olisivat johtaneet vain sekamelskaan. Lisäksi ne olisivat romuttaneet koko uudistuksen ehkä keskeisimmän tarkoituksen eli palvelujen pystysuoran integraation rakentamisen.

Kolmanneksi oli välttämätöntä, että sote-uudistus poistaa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ja toisaalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset raja-aidat. Ilman sitä uudistus ei olisi vastannut tarkoitustaan. Nyt sovittu ratkaisu takaa riittävän integraation saavuttamisen edellytykset.

Neljäs syy on kaikkein painavin. Perusterveydenhuollon kehitys on vuosien kuluessa jäänyt jälkeen erikoissairaanhoidosta. Sote-uudistus antaa mahdollisuuden parantaa ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, mutta se ei saa tapahtua korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme laatua ja järjestämisedellytyksiä heikentämällä.

Nyt on sovittu yhdessä sote-mallista. Jatkotyö tehdään parlamentaarisessa ohjausryhmässä. Yksityiskohdista päätetään kevään aikana. Paljon on vielä auki. Esimerkiksi demokratian toteutumisesta sote-alueilla pitää huolehtia. Vielä ei ole päätetty esimerkiksi valitaanko viiden sote-alueen hallinto kunnista vai vaalilla.

Jatkossa on huolehdittava, ettei erikoissairaanhoito pääse ratkaisun myötä luukuttamaan perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Ratkaisu ei myöskään saa merkittä yliopistollisten sairaaloiden aseman vahvistumista, vaikka sote-alueet nykyisten erva-aluiden pohjalle paljolti tulevatkin rakentumaan.

Samalla kun ratkaisu antaa mahdollisuudet pienimpien ja syrjäisempienkin kuntien palvelujen turvaamiseen, on alueiden suurentuessa huolehdittava lähipalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Edellytämme, että se tapahtuu kirjoittamalla tarpeeksi yksiselitteinen pykälä lähipalveluista tulevaan järjestämislakiin.