Valkoinen savu nousi

Kirjoitettu Paavon blogi

Vanhoina hyvinä aikoina budjettiriihet kestivät päiväkausia ja puoluejohtajien piiput paloivat. Viime vuosina budjettiriihet ovat olleet huomattavasti helpompia. Nyt palattiin jossain määrin vanhoihin aikoihin, kun neuvotteluja käytiin yökausia. Ennen kuin valkoinen savu nousi, budjettiriihen aikataulu oli paukkunut moneen kertaan.

Ensi vuoden budjetti ei ollut pääasiallinen syy pitkiin neuvotteluihin vaan niin sanottu rakenneuudistuspaperi. Budjetti lyötiin pitkälti lukkoon jo keväällä. Auki jäi osa osinkoverouudistuksen porsaanreikien tukkimisesta. Budjetissa päätettiin estää ansiotulojen muuttaminen pääomatuloiksi. Sen sijaan holding-yhtiöiden veronkierto-ongelma ratkaistaan vasta budjettilain yhteydessä.

Vasemmisto on vaatinut koko kesän elvytystä rakentamisella, jonka avulla syntyy työpaikkoja myös muille aloille eri puolille Suomea. Budjetin yhteydessä päätettiin noin 350 miljoonan euron elvyttävästä lisätalousarviosta, jossa rahaa suunnataan muun muassa teiden ja ratojen kunnossapitoon. Finavia Oy:n omaa pääomaa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoitus käyttää muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän laajentamiseen. Kun tämän lisäksi uusien asuntojen rakentamiseen ja vanhojen korjaamiseen osoitetaan lisämäärärahoja, puhutaan puolen miljardin euron elvytyksestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin osoitetaan yhteensä 15 miljoonaa euroa ja oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 miljoonaa euroa. Kaikki kohteet ovat tässä samalla viivalla, sillä tarkoitus on jakaa avustussumma kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken.

Työllistämiseen tehdään lisäpanostuksia, kun julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 miljoonaa euroa. Osa tästä kohdistetaan nuorille suunnattavaan palkkatukeen.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan vuodelle 2013 käyttöön asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus, joka kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen.

*

Huomattavasti isompi ja kauaskantoisempi asia on rakennepaperi. Siinä hahmotellaan toimia, joilla julkisen talouden kestävyyttä parannetaan lisäämällä työllisyyttä, pidentämällä työuria ja taittamalla menojen kasvua.

Osa toimista on sellaisia, joita Vasemmisto on ajanut pitkään ja joista nyt tehdyt päätökset ovat suuria saavutuksia. On toimia, jotka eivät ole meille mieluisia ja lisäksi päätöksiä, jotka ovat Vasemmistolle erittäin hankalia sulattaa.

Kaikkien lasten saaminen esikouluun ja oppivelvollisuusiän pidentäminen ovat olleet Vasemmiston pitkäaikaisia koulutuspoliittisia tavoitteita. Laadukas esiopetus on kaikkien lasten perusoikeus. Esiopetus on ollut tähän saakka vapaaehtoista, minkä vuoksi pieni osa, noin 2–3 prosenttia 6-vuotiaista, ei ole lainkaan hakeutunut esiopetuksen piiriin. Jatkossa kuitenkin esiopetus takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet koulun aloittamiseen kaikille lapsille.

Oppivelvollisuuden laajentaminen 17 ikävuoteen on tärkeä askel siihen suuntaan, että peruskoulunsa päättävät nuoret eivät jää tyhjän päälle. Tällä hetkellä näin tapahtuu vuosittain noin 5000 nuorelle. He ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä, ja tällä uudistuksella on suuri vaikutus heidän elämäänsä. Tavanomaisten lukion ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi vaihtoehtoja ovat kymppiluokka, työpajatoiminta ja oppisopimuskoulutus. Kirjo toteuttaa oppivelvollisuutta on laaja.

*

Lyhyidenkin työpätkien vastaanottaminen pitää Vasemmiston mielestä tehdä mahdolliseksi. Olemme pitkään vaatineet työttömille mahdollisuutta ottaa vastaan pieniä työpätkiä ilman, että se leikkaa työttömyystukea. Työttömyysturvassa päätettiin ottaa käyttöön suojaosuus, jonka ansiosta työtön voi tulevaisuudessa tienata tietyn summan ilman että se pienentää turvaa.

Myös asumistuen tuloharkintaan saatiin läpi samantyyppinen muutos. Hyväksytyssä mallissa jätetään 400 euroa tuensaajaa kohti kuussa huomioon ottamatta kuuden kuukauden ajan työllistymisestä.

Meidän aloitteestamme rakennepaperissa päätettiin myös tiukentaa harmaan talouden vastaista taistelua muun muassa laajentamalla veronumeron käyttöä rakennusalalta muille aloille. Tilaajavastuulakia ja sitä täydentävää lainsäädäntöä tiukennetaan. Tavoitteena on, että pääurakoitsija on vastuussa myös aliurakoitsijoidensa vastuista, jotka liittyvät veroihin, työehtoihin ja sosiaaliturvamaksuihin. Näin pääurakoitsijan ei kannata käyttää palkkoja ja työehtoja polkevia halpatyöfirmoja.

Todella vaikea uudistus meille on päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi, kun jompikumpi vanhemmista on perhevapaalla kotona. Me emme olisi halunneet lähteä rajaamisen tielle ollenkaan. Onneksi rajaus saatiin kuitenkin Vasemmiston ansiosta supistettua koskemaan esitettyä paljon pienempää joukkoa. Saimme taattua kokopäivähoito-oikeuden jatkumisen muun muassa työttömien lapsille – toisin kuin esimerkiksi perussuomalaiset ovat esittäneet. Timo Soinihan ehdotti budjettiriihen alla kokopäivähoito-oikeuden poistamista työttömien lapsilta.

Oikeus kokopäivähoitoon säilyy jatkossakin paitsi työttömien, myös pätkä- ja silpputyöläisten lapsilla, samoin jos perheessä on sosiaalisia syitä, joiden vuoksi kokopäivähoitoa joillekin perheen lapsille tarvitaan. Subjektiivisen päivähoidon rajaus toteutetaan joustavalla tavalla siten, että osa-aikaisen päivähoidon tunnit voi käyttää kuten perhe haluaa. Tarkoitus on, että joinakin päivinä lapsi voisi olla vaikka koko päivän päivähoidossa ja toisena päivänä kotihoidossa.

Tiukat neuvottelut käytiin myös kotihoidontuesta, joka päätettiin kohdistaa puoliksi molemmille vanhemmille. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää vapaan tältä osin. Muutoksen hyvä puoli on, että se toivottavasti tehostaa isien perhevapaiden käyttöä ja sitä kautta myös osaltaan tasaa vanhemmuuden kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajille. Budjettiriihessa päätettiin tehdä myös selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri mallien vaihtoehdoista ja kustannuksista.

Opintotukeen emme olisi halunneet koskea lainkaan. Vasemmisto onnistui kuitenkin torjumaan lainapainotteisen opintotuen, mikä edelleen itsepintaisesti tuotiin neuvottelupöytään ja oli pohjaesityksessä. Nyt saavuttamassamme kompromississa opintotukiaikaa tullaan jatkossa rajaamaan niin, että uusien opiskelijoiden tukijakso on tutkinnon tavoiteaika plus viisi kuukautta. Säästyvä summa käytetään kokonaan opintorahan korottamiseen. Uusien opiskelijoiden opintotuki tulee siis olemaan kestoltaan hieman nykyistä tukijaksoa lyhyempi, mutta tasoltaan korkeampi, korotusta entiseen on arviolta noin 30 euroa kuussa.

Kevään kehysriihen päätösten mukaisesti opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien. Lisäksi opintolainan valtiontakausta korotetaan 100 eurolla 400 euroon kuukaudessa. Nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä korvataan tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen kannustavalla opintolainahyvitysjärjestelmällä. Itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan vaiheittain. Myös maahanmuuttajille tarkoitettu lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin.

*

Mittaluokaltaan massiivisin kysymys on kuntatalouden tulevaisuus. Kuntien palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta. Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto, vanhuspalvelut, kaikki pitää jatkossakin pitää laadukkaina ja kaikkien saatavilla.

Rakennepaperissa lähdetään siitä, että kuntien velvoitteita kevennetään, jotta väestön ikääntymisen aiheuttamaa menojen kasvua hillitään. Tarkoitus on löytää säästöjä siten, että vuonna 2017 kuntien kulut olisivat miljardin pienemmät, kuin jos mitään ei tehtäisi. Veronkorotuksilla ja tuottavuutta parantamalla pitäisi löytyä toinen miljardi.

Kunnat ovat olleet kauan ahtaalla, joten on tärkeää vahvistaa niiden rahoituspohjaa. Kuntien oman päätäntävallan lisääminen velvoitteita vähentämällä voi tuoda hyviäkin asioita mukanaan. Monet kunnille asetetut velvoitteet ovat kuitenkin tärkeitä ja on pelkona, että osa kunnista jättäisi hyvinvointivaltion kannalta olennaisia palveluita järjestämättä. Siksi me teemme työtä koko syksyn, että tehtävien ja velvoitteiden keventämisellä ei uhata hyvinvointia.

Kun lopputulos on selvillä, arvioimme puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa, onko se mahdollista toteuttaa.

Share on LinkedIn0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on Facebook571
Kommentteja (25)
  1. Arne Mäenpää 30.8.2013-00:03

    Onko politiikasta tullut pekkää matematiikkaa. Nollasumma peliä, joka tapahtuu porvarien käsissä olevan ideologisen valtamekanismin ehdoilla, vailla vaihtoehtoa. – Missä olet Karl Marx..?

    • Matti Kärkkäinen 31.8.2013-19:13

      Arhinmäen mainitsemia asioita ei voi kiistää. Paketti sisältää joitakin pieniä parannuksia ja heikennykset ovat siedettäviä. Ongelma onkin muualla. Mitä lopulta merkitsee kunnille asetettu yhteensä kahden miljardin säästötavoite? Luultavasti palvelujen kurjistumista ja työntekijöiden työpaineiden lisäystä. Palvelujen heikkeneminen kohdistuu varmasti keskimääräistä köyhempiin. Ja miten työurien pidentäminen lpulta tehdään: kiristämällä vai aidosti työoloja parantaen. Puolue saa maksaa kalliisti siitä, että se on toteuttamassa onnetonta kunta- ja soteuudisusta ja taakkaa lisää vielä pakon hyväksymnen.

      Arhinmäen mainitsemat asiat ovat luultavasti vain 5-10% koko paketin kustannusvaikutuksista, pääosa tulee siis tekiöistä, jotka eivät ole pääosin myönteisiä puoluee ja sen kannattajakunnan kannalta. Olisi ollut vähintään kohtuullista, että paketissa olisi ollut jotakin, joka olisi osoittanut, että myös rikkaat ovat talkoissa mukana, esimerkiksi varallisuusveron palautus.

      Uskon, että puheenjohtajalla ja puolueen johdolla on ollut hyvät syyt hyväksyä tehty paketti. Silti toivoisin, että kerrottaisiin myös huonot puolet rehellisesti.

  2. Alanne Tero 30.8.2013-00:21

    Päällisin puolin/korvaan osuttuna hieno ajatus mut ei ainakaan yhden hengen työttömän taloutta auta! Tienaan siis esim. vaik 400€/kk. ei vaikuta työmarkkinatukeen eikä asumistukeen(tähänkin luultavasti hetkellisesti).
    Mut kappas vaan perustulotoimeentulotuen lasku haukkaa tuosta ison osan.
    Hieman sama homma kun peruspäivärahaa korotettiin hieman yli satasella kk. niin mun pussiin se teki lisää n.40€ kk.Tais olla hiukan tuon allekkin.
    Että tämmösiä kannustuksia taas jaossa? Näitten julkaistujen suunnitelmien mukaan mun laskupäällä nauttisin 6kk. noin 200€ kk. enemmän miinus verot.Ja työsuhteen jatkuessa kuuden kuukauden jälkeen menettäisin tuon vajaa kaksisataakin muissa etuuksissa.
    Hienoja suunnitelmia kunhan eivät ”toistaseksi päättäjiin osu”,sekin päivä vielä koittaa kun joku osuu?

  3. desi notkos 30.8.2013-01:43

    Miksi se säästö revitään lapsiperheiden ja opiskelijoiden persnahasta? Suoraan sanottuna pirullisen vaikea opiskelevana yksinhuoltajana pysyä enää millään tavoin positiivisena kun tuntuu että kaikki muuttuu aina vaan pahemmaksi. Mitähän tästä ”hyvinvointiyhteiskunnasta” jää minun tyttärelleni ja hänen sukupolvellensa käteen kun meidän polvemme romuttaa kaiken. Ihmisarvo on nykyään rahalla mitattava suure. Pohjattoman surullista.

  4. reijo pipinen 30.8.2013-02:15

    On mukavaa olla Vasemmistoliiton jäsen, kun hallitus jossa istutte Merjan kanssa, muistaa kurittaa vähävaraisia. 5% kannatuksellakin voi vielä hetken viipyillä hallituksessa.
    Tämä on todella hävytöntä Paavo. Olet pahempi kuin S-A. Siimes

  5. raimo kangas 30.8.2013-08:50

    hienoa että arhinmäki sai kaikki tavoitteet läpi ja laittoi luun kurkkuun riistoporvareille,hemmetin hieno saavutus pineltä ryhmältä.on toi paavo todella supersankari joka osaa mitä vaan.paavo on varmaa ministeriainesta, osaa neuvotella kaikki kotiinpäin.liekö suurempaa supersankaria.

  6. Lea Sippola 30.8.2013-11:19

    Homeet ovat ovelia kavereita: piilottelevat kun niitä jahdataan, kukkivat ja taistelevat myrkyllisesti keskenään sopivissa olosuhteissa. Lieneekö kansanterveydellisintä käyttää ne tienparannusaineiksi ja hankkia kouluille uusia tiloja niistä tyhjänä olevista uusista rakennuksista. Yksityiset hometalot pitäisi laittaa myös vuokrauskieltoon: Hassua on että aina vaan uusia vauvaperheitä sairastutetaan samoissa taloissa.

    Sääliksi käy niitä oppilaita kun ne vielä 17 vuotiainakin joutuu luokissa istuskelemaan. Opettajia lomautetaan niin miten ne siellä koulussa saa aikansa kulumaan. Huh huh. Koulu saisi olla mobiilimpi juttu.

    Julkisia menoja säästetään karsimalla vanhusten palveluja eli siis työpaikkoja. Nuoria takuutyöllistetään. Voisko tätä ajatella jotenkin kokonaisuutena?

    Meitä työttömiä luokitellaan kohta mikroskoopilla: Pätkä-pitkä-kausi-silppu-kyvytön- haluton-syrjäytynyt-vieroksuja-irtisanottu-lomautettu Lavi voisi jatkaa. Oliskohan aika vaan kattoa kenen kädet on työstä likaaset ja antaa oikeeta oravannahkoja sen mukaan. Aina se on kuitenkin nin että jos on aikaa ei oo rahaa ja jos on rahaa ei oo aikaa.

    Maailma globalisoituu, kunnat nytkyen valtiollistuu. Onko ihan pakko verättää asiat nykyaikaan paikalliskulttuurien kautta. Eikö olisi suorempiakin teitä? Voisko tarjouksia tehdä keskitetyn laskurin kautta, laskurin jossa on huomioitu järki, kuormitus, kulttuuri ja hyvinvointi. Näin jäis työaikaa vanhustenkin ulkoiluttamiseen, siinä kun tarvitaan niitä käsiä.

  7. eeva-liisa hiipakka 30.8.2013-11:49

    käsitin että kaikkien lasten tätyy mennä esikouluun . se on hyvä.työtä täytyy saada tehdä ilman kelan ja sosiaalin rangaistuksia.se asia on ennallaan.valitettavasti. kyllä suomalaisetkin tekisivät.kausitöitä,sadonkorjuun aikaan.jos kela ja sosiaali eivät laskisi niitä vuosituloiksi.kelan korvauksien saajat käyvät jokatapauksessa sosiaalissa.siellä vähennetään kaikki työstä saadut tulot.sillä kelan laskemalla kahdellasadalla ylimääräistä ei mitään tee,kun on kokoajan liemessä taloudellisesti.

  8. Neea Kilkki 30.8.2013-12:02

    Vatsasta kouraisee, kun ajattelen millaisia päätöksiä budjettiriihessä olisi syntynyt ILMAN Vasemmiston mukana oloa… Kompromissit ovat väistämätön osa politiikan luonnetta, kun vastakkaisia mielipiteitä sovitetaan yhteen. Paavo ja muut ovat varmasti vilpittömästi tehneet kaiken mahdollisen, kiitos siitä.

  9. eeva-liisa hiipakka 30.8.2013-12:02

    katselen jokapäivä koulun kattoa kävelytien tosella puolella.siinä katolla kasvaa sammalta ja varjoissa jäkälää.suomessa pitää yleensäkin talon olla lysähtämäisillään ennenkuin aletaan miettiä purkaako vai korjata. ruotsissa asuessani siellä huollettiin taloja jatkuvasti .sisältä ja päältä.kyllä hämmästyin tätä elintasoa muuttaessani suomeen 1988.täällä ei semmoista ole ollut ikinä.suomalaiset eivät edes tiedä kuinka köyhiä me olemme.ei elintasovaltiota voi verrata johonkin romaniaan niinkuin suomessa tehdään,ja leuhkitaan ulkomaiden tiedotusvälineissä ,kuinka hyvin pyyhkii.suomi oli ruotsin tiedotudvälineiden mukaan pohjolan japani.vuonna 1988.menin halpaan ja muutin tänne.ensimmäinen tilini parturi-kampaajana sai minut itkemään.asunto oli ala-arvoinen kerrostalo röttelö.

  10. simo 30.8.2013-12:58

    Koulutus aikoja voidaan lyhentää.
    Koska opetukseen sisältyy paljon yleissivistäviä aineita jolla ammattitaito parene yhtään.
    Mullakin paljon tuttuja joilla välillä opetuspäiviä vain joitakin tunteja päivässä ja vapapäiviä paljon.
    Minä kun aikoinaan opiskelin teknikoksi niin koulupäivät alkoi kello 8.00 ja loppu 15.00-16.00.
    Insinöörikoulutuksen kestoksi voi laittaa kolme vuotta, kun karsitaan opetussuunnitelmasta epäoleellinen.(yleisivistävät aineet)

  11. kristiina heino 30.8.2013-13:12

    Kaikki lapset ja nuoret ovat peruskoulussa yhdeksän vuotta. Osaako joku vastata: mItä noina vuosina tehdään ja mihin aika käytetään, kun viimeisen suvivirren jälkeen osa samantien syrjäytyy? Onko yläkoulu sellainen tabu, ettei siihen kukaan uskalla puuttua. Yläkoulussa olisi kolme vuotta aikaa tehdän, auttaa, selvittää ja tukea (jo yläkoulussa syrjäytyneitä) nuoria. Nyt tarjotaan vielä kymmenes vuosi ”sitä samaa”. Miksi tuota kolmea yläkouluvuotta ei kehitetä? Kunnon kuraattorit, psykologit, pienryhmät jne.

  12. salli kajosmäki 30.8.2013-13:18

    Vaikea pysyä vasemmiston kelkassa.Mihin jäi eläkeläiset Paavo!

  13. Ari Rusila 30.8.2013-13:28

    Olisin toivonut mittavampaa maata elvyttävää muutosta vaikkapa propagoimani Itävallassa toteutetun politiikan suuntaan (Itävallassa EU:n alhaisin työttömyys, veroasteet liki samat, molemmat eurossa, Itävallassa eläkkeelle 59 vuotiaana jne. Erona työllistävä, elvyttävä, politiikka joka on mahdollistettu sallimalla valtionvelan kasvu 75 %:iin Suomen noin 50 %:n sijaan -luottoluokituksissa kuitenkin vain hienoinen ero tai ei eroa ollenkaan. Maamme velka-aste pysyisi kohtuullisena vaikka nyt otettaisiin esimerkiksi 30 miljardia lainaa keynesilaisen politiikan toteutukseen jolloin mm VL:n työllisyys ym tavoitteet olisivat lähempänä toteutumistaan.)

  14. Marketta Tuisku 30.8.2013-13:46

    Kyllä riistoporvareiden kanssa taistelu on rajua ja minusta Pate ja Merja ovat tehneet voitavansa kunnialla. Ei heillä ole todellakaan paljon mahdollisuuksia saada läpi vasemmiston tavoitteita. Älkäämme moittiko aina omiamme vaan antakaamme tukemme ja kannustakaamme taisteluun. jos aina toisiamme nokimme ei vasemmistoa ole kohta ollenkaan.

  15. Aleksi Salonen 30.8.2013-15:07

    Ilkkujat voisivat täällä harkita, kuinka paljon parempi tai huonompi paketti olisi syntynyt ilman Vasemmistoa neuvotteluissa.

    Tai ajatelkaa pakettia, jonka kok-kesk-vihr-rkp-hallitus olisi tässä tilanteessa tehnyt.

    Opposiotiossa ei Vasemmistolla olisi ollut mitään sananvaltaa näihin päätöksiin.

    Jos vallankumousta ei ole suunnitteilla, mikä on tietsti paikallaan, on elettävä sen todellisuuden kanssa mikä on. Vasemmiston alenevia kannatuslukuja miettimättä, on onni että puolue oli nyt hallituksessa.

    Puolueen aleneva kannatus on merkki suuremmista yhteiskunnallisista muutosvoimista ja vasemmiston (pienellä) heikosta tilasta Euroopassa. Ilmiön analysointiin on tietysti tilausta, mutta yhden pienpuolueen kompromissit eivät sitä selitä.

  16. Piia 30.8.2013-16:31

    Kunhan ne rakennustyöt ei valu lahden eteläpuolella oleville… ainakinpk-seutu täynnä virolaisa rakennusmiehiä. ..Aikaa on myös istua puistossa ruokatauolla oluella.

  17. Pertti Kaven 30.8.2013-16:49

    En ymmärrä, kuinka niin merkittävä asia kuin regressiivisen osinkoveron uudistus on jäänyt kesken. Mikä on Vasemmistoliiton linja, kun asia seuraavan kerran nousee esiin? Pelkään luovuttamista ja periksiantamista.

  18. Eeva Koskimies 30.8.2013-19:09

    Pidän erittäin hyvänä kotihoidontukiajan jakamista äidin ja isän kesken. Se lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kiitos!

    Teini-ikäisten lasten äitinä pidän loistavana saavutuksena myös oppivelvollisuusiän nostoa. Kiitos myös siitä! Nämä ovat niin hyviä juttuja että tulee vähän epäuskoisenkin toiveikas olo.

    T. Eeva Koskimies, 3 lapsen yh-äiti, Turku

  19. Tuula Javanainen 30.8.2013-20:51

    Kiusatuilla työttömillä ja muilla köyhillä edelleen maksatatte surkean talouspolitiikkanne 🙁
    Ottaisitte rikkailta. Ja kaikki kilpaurheilumenot pitäisi nollata ainakin tässä taloustilanteessa. Sästyisi ministerinkin turhat reissut.
    Työpaikkoja menee enemmän kuin tulee. Matikan kurssi olisi kova sana!

  20. Joonas Lohenoja 30.8.2013-23:20

    Eikö Vasaemmistoliitto voisi ehdottaa, että lauantaina olisi täysi työpäivä ja sunnuntaina neljä tuntia. Silloin olisitte porvarien sankareita ja parantaisitte ”kilpailukykyä”. Me oikeat työväenliikkeen edustajat häpeämme teitä silmät päästä.

  21. Eugen Parviainen 1.9.2013-22:26

    Eihän nämä tulokset riittäviä ole, jos ajatellaan kaikkien ongelmien ratkaisua, mutta tällä voimalla tapeltuna tulos on aivan kohtuullinen. Mutta oppositiossa olleessa näitä ja aiempia parannuksia vähäosaisille ei olisi koskaan saatu. Meidän edustajat(kansanedustajat, ministeriryhmä ja muut neuvotteluissa mukana olleet) ovat tehneet hyvää työtä.

  22. Ikka Salonen 2.9.2013-01:29

    Vähälle huomiolle tässä jäi keväällä esille tullut osinkoverouudistus. Käsittääkseni se vahvistettiin vasta nyt pienin korjauksin. Loppusumma kapitalistin eduksi taisi olla sellaiset runsaat 800 miljoonaa. Loppuyhteenveto olisi asiassa paikallaan.

    Työllissyyspolitiikkaa en kehuisi. Hallituksen linja on lisätä työn tarjontaa. Eletään kuvitelmassa, että työttömyys johtuu työttömien passiivisuudesta. Työttömän arki on toinen. Töitä vaan ei löydy. Tästä syystä en usko, että 400 euron ansaintamahdollisuus vaikuttaisi suuresti työllisyyteen. Näen tarpeelliseksi lisätä työttömien suoraa työllistämistä vaikka palkkatuen muodossa. Harmi, että vuorotteluvapaata ajetaan alaspäin. Rakennusalan tukeminen määrärahoilla on hyvä työllisyysjuttu. Olisi paikallaan verrata silti edellisvuosiin, jotta nähtäisiin, mikä on nyt rahoitettujen toimenpiteiden merkitys. onko plussaa vai ei.

    En usko, että leikkauspolitiikalla ja työnantajien veronaennuksilla saadaan aikaiseksi elvytystä. Kun puhutaan valtion yritysten myynnistä, voisi Vasemmistoliitto nostaa päinvastaisesti esiin vaikka valtion kaivostoiminnan aloittamisen. Nykyisen kaivosbuumin hyödyt ovat valumassa suureta osin ulkonmaille, jos hyötyä on tulossakaan. Ympäristöhaittojahan on jo varmasti saatu.

  23. Markku Lämsä 2.9.2013-11:39

    400 vain 300 euroa, tällä päädöksellä edesautetaan, sitä että työttömät suostuvat tai pakotetaan alipalkattuu, alle TES-sopimusten palkkataulukoiden alenpaan palkkaan ja lisäksi osa-aikatyöhön.
    Huomattavasti oikeampi ratkaisu olisi ollut kumota Lipposen hallituksen junttaamasta päivärahan sovittelusta luopuminen, joka työllisttää sekä työnantajiakin tarpeettomasti työnantajiakin, sillä työnantajan on toimitettava kassalle työssäolo kuukaudelta palkkatodistus, joka siirtää vastaavasti työttömälle maksettavan työttömyyspäivärahan maksua viikosta lähes kuukauiteen,ja olisi siirrytty työtön / työpäivä lakiin, jossa päiväraha maksetaan automaattisesti, välittömästi työttömiltä päiviltä.
    Kuten alussa kirjoitin, niin tämä hallitusen ratkaisu johtaa työtömään halpatyövoimaluokkaan.
    Porvarit, kyllä perustelevat tätä ratkaisua, että huonollakin palkalla tehtävä,lyhytkin työ, kuin työttömänä olo, tällä muka porvarit perustelevat että työottaminen aina kannattaa.
    Näihin väitteisiin kaksi tosiasiaa, ensin työntekijä hakee työtä omaan elämiseen, parantaakseen omaa elintasoaan, eivät työnantajien hyödyksi.
    Toiseksi kyllähän työtön ottaa työtä vastaan, kunhan sitä olisi ja sillä eläisi paremmin, kuin työttömyyskorvauksella.
    Jokaisen TE-keskuksen alueella hakee jokaista ”oikeaa työpaikkaa” ainakin 10 työtöntä hakijaa, joten työntekijöistä ei ole puutetta, mutta kunnollisesta työstä on puutetta.

    Mikä on kunnollinen työpaikka, työpaikka, jossa noudatetaan työlakeja TES-sopimuksia ja maksetaan TES:n mukainen palkka.

    Kokoemattomana menitte tässä porvarien asettamaan ansaa.

  24. Esko Sipilä 3.9.2013-15:37

    Paavo Kunnoitan Sinun ukostuloasi Kaapista, mutta milloin Sinä nostat punavihreän lipun jossain jalkapallomatsissa merkiksi siitä, että Sinut on suurimaksiosaksi valittu työtätekevien ja vähäosaisten äänillä ja tämänvuoksi olisi tarpeellista,että toisit myöskin tämänpuolen vakaumuksestasi esille, jos Sinulla sitä lainkaan on.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *