Boxing day fever

Kirjoitettu Paavon blogi

Yksi jalkapalloaiheisten baarikeskustelujen vakio väittely pyörii sen ympärillä, mikä Euroopan sarjoista on tasokkain. Vaikka kannuja valaisi loputtomasti, yleensä yhteisymmärrystä ei löydy eri sarjoja hehkuttavien fudisniilojen välillä. Harva kuitenkaan kiistää sitä, etteikö englanninliiga olisi kaikkein kovin sarja.

Hengitys höyryää kentällä ja katsomossa, kentät ovat pehmeitä ja mutaisia tai liukkaita ja jäisiä, kahdessa viikossa jokaisella joukkueella viisi ottelua. Kun muualla Euroopassa sarjat pitävät lyhyemmän tai pidemmän joulutauon, Englannissa otteluohjelma vain tiivistyy. Se on kovaa peliä.

Joulun ja uudenvuoden pyhien aikana ei ratkaista mestareita tai putoajia, mutta otteluruuhkassa moni seura putoaa kyydistä, koko loppukaudeksi. Erityisesti ulkomaalaiset managerit nostavat vuosi toisensa jälkeen esille kysymyksen, onko tässä mitään järkeä. Myös Englannin maajoukkueen menestymättömyydelle on haettu selitystä joulun otteluruuhkasta.

Jos yrittää järjellä ajatella, onhan se aivan tolkutonta pelata kaikkein eniten pelejä juuri silloin, kun olosuhteet ovat huonoimmillaan. Mutta jalkapallo ei ole järjen asia, varsinkaan konservatiivisille briteille.

*

Hillsboroughin tragedia 1989 ja sitä seurannut Taylorin raportti, Valioliigan perustaminen 1992 sekä samaan aikaan tehdyt ensimmäiset rahakkaat televisiosopimukset muuttivat englantilaista jalkapalloa enemmän kuin mikään muu asia sitten vuoden 1871, jolloin FA cupia alettiin ensimmäistä kertaa pelata.

Taylorin raportin ohjeiden mukaisesti suuret seisomakatsomot korvattiin istumapaikoilla ja stadioneiden turvallisuutta parannettiin merkittävästi. Televisiosopimuksien tuoman lisärahan myötä ulkomaalaisten tähtipelaajien virta brittikentille alkoi. Ja samalla työväenluokkaisesta jalkapallosta tuli muodikasta myös keskiluokan silmissä.

Jalkapallon suosion kasvaessa seurat alkoivat tietoisesti houkutella maksukykyisempiä katsojia stadioneille. Oheispalveluiksi eivät riittäneet enää pintti ja pie vaan tarvittiin myös viinibaari ja katkarapuvoileipiä.

Pikku hiljaa lipunhinnat hilautuivat ylöspäin. Yhä useampi perinteinen työväenluokkainen jalkapallokannattaja on joutunut tyytymään seuraamaan otteluita televisiosta stadionien sijaan.

Ja jotta televisioyhtiöt saivat vastinetta lähetysoikeuksista maksetuille korvauksille, piti otteluita tulla televisiosta enemmän. Tämä on merkinnyt sitä, että perinteinen iltapäivän kello kolmen aloitusaika on alkanut elää.

Esimerkiksi ensi viikonloppuna valioliigaotteluilla on viisi eri aloitusaikaa. Se hyödyttää tietenkin myös meitä televisionkatsojia kaukana pohjoisessa. Voimme sujuvasti seurata suorina lähetyksinä jalkapalloa Englannista lähes koko lauantain ja sunnuntain.

*

Kannattajien keskuudessa kuulee jatkuvasti valitusta siitä, miten moderni jalkapallo on pilannut hienon lajin. Harva tuskin kuitenkaan oikeasti kaipaa takaisin aikaan, jolloin katsomot olivat pahimmillaan ahtaita turmanloukkuja ja tarpeet piti tehdä katsomoon, kun vessoihin ei päässyt.

Vaikka englantilainen jalkapallo on muuttunut ja sarjaohjelmat tehdään televisioyhtiöiden ehdoilla, jotain perinteitä on sentään jäljellä. Tapaninpäivällä eli Boxing dayllä on edelleen vankkumaton asema brittiläisessä jalkapallossa. Boxing day on tällä kaudella ainoa päivä, jolloin jokainen seura Valioliigasta Kakkosliigaan ja vieläpä konferenssi-tasolle on tulessa.

Boxing day on se päivä, jolloin perheet lähtevät yhdessä katsomaan otteluja. Pienet tytöt ja pojat pukevat päälleen joulupukilta saadut uudet pelipaidat ja käärivät kaulaansa seuran huivit.

Olen monena vuonna ollut katsomassa Boxing day -pelejä ja tunnelma on jotenkin toisenlainen kuin muina päivinä, tai ainakin niin haluan kuvitella. Yhtenä päivänä jalkapallo palaa juurilleen briteissä.

Kolumni on julkaistu Veikkaajassa 18.12.2012.

Share on LinkedIn0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on Facebook88
Kommentteja (0)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *