Lumi tulee joka vuosi Suomeen ja erityisesti Helsinkiin yhtä yllättäen. Ensilumen sataessa vakio-otsikko on: lumi yllätti autoilijat. Suomi ei mene sentään yhtä sekaisin kuin Englanti, jossa lentokentät ja koulut suljetaan eivätkä junat kulje, jos tulee muutama sentti lunta.
Toki erityisesti tänä ja viime talvena lunta on tullut huomattavasti enemmän kuin pitkiin aikoihin, mutta sietämättömän huonosti Helsingin kaupunki on selvinnyt lumesta. Vaikuttaa myös siltä, että lähiöt on jätetty oman onnensa nojaan, kun keskustasta on siivottu kaupungin toimesta kiinteistöyhtiöiden vastuulle kuuluvat lumet.
Minä hyväjalkaisena vielä pärjään liukastellen, mutta moni vanhempi ihminen on ollut kotinsa vankina, kun ulos ei ole uskaltanut lähteä.
Uusliberalistisen ideologian mukaan yksityinen hoitaa asiat aina paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla. Jos näin on, pitäisi asioiden olla parhaalla tolalla siellä, missä kaupunki ei vastaa lumesta.
Kaikkein huonoin tilanne on ollut julkisuuden mukaan Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Laajasalon alueella. Minuun on otettu yhteyttä taloista, joihin taksit eivät ole suostuneet ajamaan ja esimerkiksi roska-autot eivät ole päässeet hakemaan jätteitä, koska kadut ovat olleet niin huonossa kunnossa.
Yksityinen olisi hoitanut hommat varmasti paremmin kuin Helsingin kaupunki. Paitsi, että nimenomaan näiden kaupunginosien lumesta huolehtiminen on ulkoistettu RTA-yhtiöille.
*
Lumi on myös pannut VR:n liikenteen sekaisin. Junavuoroja on vähennetty ja nekin junat, jotka kulkevat, tulevat milloin sattuu. Kaiken kruunaa kuulutus- ja opastejärjestelmä, joka lienee hankittu Irakin propagandaministeriöstä.
Lumikaaoksen myötä ovat jälleen kerran nousseet esiin vaatimukset yksityistää henkilöliikennettä. Yksityistäjille mikä tahansa käy perusteeksi ajaa eteenpäin omia tavoitteitaan.
VR on kieltämättä hoitanut huonosti talvisen junaliikenteen ja surkeasti tiedottamisen, mutta olisiko yksityinen toimija pystynyt hoitamaan homman paremmin ahtaan Helsingin ratapihan ja aikansa eläneen ohjauslaitteiston avulla?
Verrataan tilannetta Englantiin. Siellä junaliikenne on yksityistetty, joten kaiken pitäisi toimia moitteettomasti. Tosiasiassa junaliikenne on ollut Englannissa täysin sekaisin. Välillä junia ei kulje ollenkaan tai sitten ne ovat tuhottomasti myöhässä, ja lunta satoi vain jokunen sentti.
Normaalisti junamatka Lontoosta Oxfordiin kestää vajaan tunnin. Kun oli vähän huonoa ilmaa ja henkilöstövajetta, menomatka kesti kaksi tuntia ja takaisin menikin jo neljä.
*
Autokatsastus päätettiin yksityistää muutama vuosi sitten. Seurauksena oli katsastusmaksujen roima nousu. Nyt katsastuksen laatua on tutkittu. Kohonneille maksuille ei ole saatu katetta. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan katsastustoiminta ei täytä kaikilta osin edes lakisääteisiä vaateita.
Auto on pakko katsastaa, ylisuurista maksuista käärittävät voitot menevät omistajien haalarintaskuun.
Myös hoito- ja hoivapalveluita halutaan kovaa vauhtia yksityistää. Helsingin kaupunki ulkoisti kauppakassipalvelun. Seurauksena vanhukset eivät saaneet tilaamiaan ruokia, ruuat kallistuivat ja jääkaappeihin alkoi ilmestyä viimeisen päivän tuotteita. Kun yksityinen firma alkoi pyörittää vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelua, mummot jäivät lumeen odottamaan autoa tulevaksi.
Kuntien yrityksiltä ostamat terveyspalvelut ovat paljastuneet kalliiksi. Yksityinen kuorii kermoja verokakun päältä ja jättää vaikeat ja kalliit operaatiot julkisen puolen hoidettaviksi. Laatu huononee ja hinnat nousevat. Kulut maksavat kansalaiset, voitot menevät bisnesmiesten taskuun.
Lista on pitkä.
*
Kuntien ja valtion tehtävä on tuottaa hyviä peruspalveluja. Yritysten tehtävä on tuottaa osakeyhtiölain mukaan mahdollisimman isoa voittoa osakkeenomistajilleen. Jostain yritykset keräävät voittomarginaalin: huonontamalla palveluja, nostamalla maksuja tai maksamalla huonompia palkkoja.
Kaupunkilaisjärki jo sen sanoo. Peruspalveluita ei saa alistaa yksityiselle voitontavoittelulle.
Nuoruuteni hauskimpia elokuvia oli Hei, me lennetään! Se on parodia katastrofielokuvista. Vasemmisto toimii kaikin tavoin sen puolesta, että julkisilla palveluilla ei tehdä parodiaa Hei, me yksityistetään!
Totta joo, mutta valaisehan mua siitä että miksi kummassa esim. firmoille ulkoistetut terveyskeskuspäivystykset toimivat niin pirun paljon paremmin potilaiden ja lääkäreiden kannalta? Hinnoista en tiedä, mutta kovasti niiden väitetään olevan halvemmatkin. Onko vain ymmärrettävä niin että kunnat eivät yksinkertaisesti kykene ja osaa tuottaa hyviä palveluita ja ennen kaikkea tarjota hyviä työpaikkoja? Minusta yksi olennaisin vaikuttaja eri terveyspalveluiden laatuun on se, haluavatko lääkärit ja hoitajat olla niissä töissä. On päivänselvää ettei kukaan halua -eikä mitään ammattiryhmää voi velvoittaa pakolla tai moralisoinnilla- työskennellä työpaikassa, jossa työtäsi ei arvosteta eikä käyttöösi anneta riittäviä ressursseja. Ja kuka muka valitsisi kilpailevista työnantajista sen huonommin maksavan? No, ainakin lääkärin ehdottomasti yli-ihmisenä pitäisi, muuten hän on ahne sika. Itse työskentelen hoitajana säätiö-muotoisessa palvelutalossa, koska kunnalla maksetaan niin surkeaa palkkaa ja työolot ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat huomattavasti ankeammat. Samaan aikaan kannatan hyviä kunnallisia palveluita kaikille.
19.01.2011 klo 12:36
Kuntin oikeistolaiset jäsenet tekevät kaikkensa, ettei esim. terveyskeskuksille anneta sellaisia resusseja joilla voitaisiin palkata kokeneita lääkäreitä ja riittävästi.
Ulkoistamisen jälkeen kuntien kustannukset aina nousevat, pitäähän työstä jonka kuntien palveluksessa olevat tekivä ennen saada lisäksi voittoa omistajille! Samalla myöskin palkkauksessä tingitään ja teetetään huonommilla työehdoilla mikäli mahdollista.
19.01.2011 klo 14:57
Osuva ja hauskasti kirjoitettu nykyhetken kuvaus ja tulevaisuudenvisio, mikäli kehitystä ei estetä!! Vaalit edessä, jes! :)
19.01.2011 klo 13:13
Kohtuuden nimissä lienee mainittava, että yksityistämisfirman on mahdollista luoda voittomarginaalinsa yksinkertaisesti toimimalla tehokkaammin. Valitettavasti tehokkuudesta on tullut surkeasti johdettujen organisaatioiden ja toivottomien tehostamiskonsulttien myötä kirosana, joka tarkoittaa entistä kovempaa työtahtia entistä pienemmällä henkilökunnalla.
Sen sijaan tehostaminen voisi tarkoittaa entistä vähemmän paperitöitä, joiden keskeisimpänä tarkoituksena on paperitöistä vastuussa olevien työllistäminen. Tehostaminen voisi tarkoittaa työrauhaa, jossa työtehtävät hoidetaan rauhallisesti yksi kerrallaan kiireellisyysjärjestyksessä, palaverien pirstomien silppupäivien ja jatkuvien tehtävänvaihtojen sijaan.
19.01.2011 klo 18:02
Blogistin niin ikään ideologisesta otteesta johtunee, etteivät rautateitä koskevat faktat ole kohdallaan. Suomessa on tutkittu vain henkilöjunaliikenteen avaamista kilpailulle, mikä on eri asia kuin yksityistäminen. Seikka on todettavissa oheisesta Liikenneministeriön selvityksestä.
http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964900&name=DLFE-10786.pdf&title=Julkaisuja_17-2010
Vaikka mikään järjestelmä ei ole täydellinen, itse asiassa moni kysymys on Britanniassa hoidettu rautateillä paremmin kuin meillä. Saarivaltiossa eivät junaoperaattorit esimerkiksi saa muuttaa edes asemien aukioloaikoja yksipuolisesti puhumattakaan vaikkapa liikennepaikan lakkauttamisesta. Meillä kansalaiset esimerkiksi Kemijärvellä ja Jokelassa joutuvat yhä turvautumaan aneluun samalla tavoin kuin koko Suomen kansa Suurta adressia tsaarille toimitettaessa.
Oheinen kirjoitus vertailee Suomen ja Britannian rautateitä.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj034.htm
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi
20.01.2011 klo 13:08
Valtio ja kunnat jälleen talouden toimijoiksi!
Kari Arvola:
“Merkillepantavaa on, ettei valtion ja kuntien yritystoimintaa nähdä yleensä vastapainona tai vaihtoehtona monopoliasemia jatkuvasti hakevalle yksityiselle yritystoiminnalle ja finanssibisbnekselle.”
Tämä on asia, joka on askarruttanut minuakin vuosikymmenet. On ollut murheellista nähtävää se, että monet kunnat ja valtio itse ovat luopuneet menestyvästäkin yritystoiminnasta kapitalisoituneen yksityisbisneksen hyväksi. Seuraukset ovat olleet lähinnä katastrofaaliset esimerkiksi tehdas- ja työpaikkatoineen. Tämä on toiminut samalla vastoin talouden demokratisoitumistendenssiä.
Kari Arvola:
“Saattaa olla jo aikaisemmin sanomani toistelua, mutta siitä huolimatta vielä kerran: Hyvinvointivaltion puolustaminen vaatisi sen oman kansallisen talouspohjan vahvistamista ja uudelleen luomista, ei vain valtionosuuksien tarkistamista.
Ainoa reaalinen voimavara löytyy julkissektorin hallinnassa olevien resurssien ja pääomien uudelleen organisoimisesta. Reformiin tarvittaisiin laajaa poliittista rintamaa ja kansalaisten ymmärrystä.”
Olen asiasta varsin samaa mieltä Arvolan kanssa. Vaikka siis puhuinkin lyhyessä kommentissani lähinnä vain noista valtionosuuksista, olen tuosta kansallisen talouspohjan vahvistamisesta ja uudeelleen luonnista ihan samaa mieltä. Sieltä kumpuavat ne kestävimmät talouden resurssit, joita hyvinvointivaltion rakentamiseen tarvitaan.
Tämän poliittisen tahdon realisoitumisesta toimivaksi politiikaksi tarvitaan laajaa poliittista rintamaa ja ilman muuta kansalaisten ymmärrystä asian yleisestä merkittävyydestä jokaisen yksilön edun kannaltakin ajateltuna. Siinä on mielestäni Vasemmistoliitollakin ihan keskeinen tehtävänsä! “Yhteistyöhön rintamahan käy, pelastusta köyhille ei muuten näy…
24.01.2011 klo 11:18