Suomen maajoukkueen entinen päävalmentaja Antti Muurinen laukoi jälleen kerran hävityn ottelun jälkeen legendaariseksi muodostuneen lauseen: “eteenpäin on menty, lopussa saatiin kulma”.
Hallituksen eilen pikavauhtia loppuun puima budjettiriihi päättyi Vasemmiston kannalta tyydyttävästi. Ei tullut arvokisapaikka, mutta muutama maali pelkän kulman sijaan. Vaikka oli tavoitteita, joita emme saavuttaneet, isoissa asioissa päästiin myös vasemmiston näkökulmasta eteenpäin.
Budjettiiihi saatiin päätökseen nopeasti siksi, että suurin osa hallitusta tämän budjetin osalta jakaneista kysymyksistä kyettiin siivoamaan pöydältä jo kevään ennätyspitkissä ja –vaikeissa hallitusneuvotteluissa. Nopea budjettiriihi osoittaa yhteistyökykyä, mutta vaikeita asioita ja vääntöjä on edessä.
*
Vasemmisto olisi valmis kiristämään isotuloisten tuloverotusta, mutta hallitusohjelmassa sovittiin, että verotusta ei kiristetä. Pienituloisimpien verotusta olemme olleet valmiita keventämään. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien suomalaisten verokuorma kevenee, kun perusvähennys ja työtulovähennys kunnallisverotuksessa nousevat.
Vanhan sanonnan mukaan pääomatulo on sitä, että makaa sohvalla ja saa tuloa. Ansiotuloa on se, jos saa tuloja, kun nousee sohvalta ja menee töihin.
Nyt myös pääomatulojen saajat joutuvat budjettipäätösten seurauksena kantamaan yhä painavamman korren yhteiseen kekoon. Pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin ja niitä ryhdytään verottamaan
progressiivisesti niin, että yli 50 000 euroa suuremmista tuloista maksetaan veroa 32 prosenttia. Lisäksi listaamattomien yritysten verottomien osinkojen ylärajaa pudotetaan kolmanneksella, 90 000 eurosta 60 000 euroon.
Myönteistä on sekin, että hallitus päätti hoitaa yhteiskunnan rakenteisiin kiinnittynyttä harmaan talouden syöpää ylimääräisellä 20 miljoonan euron sädehoidolla. Vielä hallitusneuvotteluissa harmaan talouden vastainen kamppailu oli porvaripuolueille karvas pala nieltäväksi.
*
Vasemmiston kynnyskysymys hallitukseen menolle oli perusturvan tuntuva korottaminen. Ilmoitimme, että emme anna senttiäkään tai kuukauttakaan periksi perusturvan korottamisesta. Ensi vuoden alusta työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat sadalla eurolla kuussa. Asumistukea korotetaan vastaavalla määrällä ja toimeentulotuen perusosaan tulee vähintään kuuden prosentin korotus.
Olisimme halunneet nostaa vielä enemmän erityisesti toimeentulotuen perusosaa ja poistaa työmarkkinatuesta puolison tulojen tarveharkinnan. Kaikkeen ei kuitenkaan meidän voimamme yksin riitä.
Meille oli hallitukseen menolle kynnyskysymys se, että tuloerot kaventuvat. Kun yhdistää verotuksen lisääntyvän progression ja perusturvan korottamisen, näin myös tapahtuu.
*
Minkälaisissa pelitilanteissa Vasemmisto teki sitten maaleja budjettineuvotteluissa?
Meille oli tärkeää nostaa valtiovarainministeriön esityksestä työllisyysmäärärahoja. Saimmekin työllisyysmäärärahoihin 30 miljoonan euron lisäyksen. Tästä käytetään 5 miljoonaa etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. Näin paljon kritisoidut nuorisopuolen leikkaukset vältettiin.
Raideliikenne saa kymmenen lisämiljoonaa ja ympäristönsuojelu 15 miljoonaa. Myönteistä on sekin, että vuokra-asuntojen rakentamiseen tulee lisää korkotukilainoja.
Kaikki kuuluivat Vasemmistoliiton avaintavoitteisiin, vaikka taso jäikin matalammaksi kuin vaadimme. Monipuoluehallituksessa yhden puolueen – isonkaan – voimat eivät yksin riitä kaikkeen. Mutta taistelu jatkuu.
*
Tärkeintä oli, että moneen tärkeään asiaan saatiin lisärahoitusta, oloissa, joissa media ja oikeistoekonomistit huutavat jo lisää leikkauksia. Usein heiltä unohtuu marssijärjestys, joka on demokratiassa hyvin selvä: virkamiehet tekevät esityksiä, mutta kansan valitsemat poliitikot päättävät.
Valitettavasti myös hallituksen oikealla laidalla leikkausvaatimusten vieteriukko ponnahtaa ulos laatikostaan tasaisin väliajoin. Leikkauksista on tullut jonkinlainen hokema, jota toistamalla talouden
ongelmien uskotaan ratkeavan.
Kotoinen oikeistomme sanoo, että Euroopan etelälaidalla on pahoja esimerkkejä siitä, kun eletään yli varojen. Näin on, mutta esimerkkejä on myös siitä, kun yhteiskuntia kuristetaan säästöillä, leikkauksilla
ja saneerauksilla yhä syvempään ahdinkoon.
Terve!
Hyviä asioita neuvotteluissa saatiin läpi ja huonoja torjuttua. Olen silti pettynyt siihen, että lehdistön arvonlisävero tulee budjettiesityksen mukaan voimaan.
Lehdistön tilausmaksujen alv ei kouraise pelkästään pieniä kulttuurilehtiä, joita se saattaa jopa tappaa ilman tukitoimia. Se vaikuttaa myös isojen lehtien talouteen ja sitä kautta, valitettavasti, myös työllisyyteen. Esimerkiksi Sanoma Magazinesissa ihmisille tarjotaan jo nyt lähtöpaketteja, perusteena tuleva alv.
Irtisanomisia voi olla edessä jatkossakin, eikä pelkästään lehdistön alalla. Kannattaisi, jos mahdollista, ainakin selvittää alv:n vaikutukset, ennen kuin se lopullisesti astuu voimaan. Lopputuloksena voi valtion tulokertymän osalta olla helposti nollasummapeli.
Hyvää syksyn jatkoa1
15.09.2011 klo 16:07
Moro Paavo!
Sanoisin että turpiin tuli 6-1
Siksi että:
1. Vuorotteluvapaa korvausta heikennettiin.
2. Suomi velkaantuu edelleen rajusti.
3. Suurin ansiotuloihin ja eläkkeisiin ei tullut veron korotusta.
4. Yhteisvero laskee.
5. Mahdolliseti tulevaan lamaan ei varauduttu.
6. Pääomavero nousi aivan liian vähän.
7. Kiinteistövero metsänomistajille jäi tulematta.
Kuule Paavo, tule pois sieltä kentältä, pelaat väärään maaliin!
16.09.2011 klo 12:42
Tervehdys!
En tiedä mistä se johtuu, mutta joiltakuilta puuttuu realismin taju. Väheksytään sitä mitä on saavutettu suhtkoht´ pienellä poliittisella voimalla. Jos isotkaan puolueet eivät saa kaikkea tahtomaansa, millä tavalla se onnistuisi pieniltä. Kukahan sen meille kertoisi?
16.09.2011 klo 19:36
Hei Paavo,
Minun on myönnettävä, että tuloksenne ovat paljon paremmat kuin uskalsin odottaa. Erityisen tärkeää on, että puolustatte kaikkein heikoimpiosaisten asemaa.
Mutta koska tosiaan huudetaan jo säästöjä ja ne koskevat useimmiten kaikkein kipeimmin kaikkein köyhimpiin, niin esittäisin itse erittäin pienituloisena pari toivetta ja pari jouston paikkaa.
En pystynyt kovin keskittyneesti kuuntelemaan viime tai toissa viikolla A-Studiossa tai A-Plussassa ollutta Raimo Sailaksen haastattelua, mutta eräs varteenotettava asia jäi mieleeni. Hän nimittäin mainitsi, että peräti 70 % yritystuista meni hankkeisiin, jotka olisi toteutettu ilmankin tukea. Lisäksi jossain yksityisen terveydenhuollon tuissa tai korvauksissa oli korvattu tutkimuksia suuremmilla summilla kuin mitä niiden todelliset kustannukset edes olivat. Tässä olisi todella säästämisen ja järkeistämisen paikka!
Ja jotta ei jouduta säästämään köyhimmiltä tai terveydenhuoltoa tai kouluja surkeaan jamaan, niin minä pienituloisena (bruttopalkka alle tonnin ja maksan siitä vielä opintolainan lyhennyksetkin) kannatan esimerkiksi prosentin korotusta alv:iin, koska sen tuotto olisi paljon suurempi kuin sinänsä oikeudenmukaisempi tuloveron progression kiristäminen, mihin Kokoomus ei edes tule suostumaan. Mutta jos ajatellaan pragmaattisesti, niin alvin prosentin korotus voi pelastaa terveydenhuollon, sosiaaliturvan tai koulutuksen, ja kuitenkin prosentin korotus esimerkiksi 50 euron ruokalaskussa on 50 senttiä. Sitä paitsi Kokoomus saattaisi jopa suostua siihen, että ruoan alvia ei edes nostettaisi, mutta vaikka sitä nostettaisiinkin, niin kyllä minä olen sen valmis talouden tasapainosta, terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta ja koulutuksesta maksamaan. Toivon Vasemmistoliiton pitävän näkyvissään suuren kokonaisuuden eikä hirttäytyvän mihinkään tasaverojargoniin, jos pienellä alvin korotuksella voidaan pelastaa hyvinvointiyhteiskunta.
Tsemppiä syksyyn!
17.09.2011 klo 15:25
Että mitäkö kuuluu? Ei kurjuutta kummempaa. Tämä tervehdysmuoto on tullut elämäni varrella useamminkin vastaani; tosin sitä ovat toitottaneet myös hyvin ja erikoisen hyvin voivatkin – tai ainakin näiksi luettavat.
Politiikasta ja erityisesti sen tekemisestä silloin, kun ollaan vallankahvassa, herkästi karisee se klooria, minkä oppositiossa ollessa tulee kuvitelleeksi. “Unelmien” toteutuessa nämä unelmat pakkaavat lakastumaan ja karisemaan: on kuin syksy tullut jo ois. Rahan jakaminen ei enää olekaan sitä rikkautta, mitä vaikkapa vaalien alla “jaettiin”.
Kun näemme ja kuulemme päivästä toiseen Kreikan kansan mielenilmauksia siitä, miten muut euromaat jos toisetkin, vaativat tämän maan kansalaisten vyön kiristämistä kiristämisen jälkeen, tuntuu tästä vaatimustoiminnasta olevan demokratia yhtä kaukana kuin Kuu on Auringosta.
Kun on rahasta vaje on samalla demokratiasta vaje: näin toimii markkinatalous, jolle vasemmistokaan ei näytä löytävän oikeaa vaihtoehtoa. Olemme aikamme markkinavankeja ilmeisesti kaikki tyynni: miten kumota valta, kun olet sen sisällä ja olet osa sitä itseään? Ehkä ihan tukehtumiseen asti?
No mutta eipä kurjuutta kummempaa – paitsi jos saattaisiin se “kansan pankki”. Miten on tämän realismin laita Vasemmistoliitto? Löytyykö tätä “unelmaa” hallitusvastuun aikana, löytyykö se jossain vaiheessa myös valtioneuvoston neuvottelupöydistä?
18.09.2011 klo 22:49
Kreikan valtio maksaa pappien palkat. Kreikan kirkko ei maksa lainkaan kiinteistöveroa, masavatkohan rikkaat siellä lainkaan veroa. Ei liene veronmaksukulttuuria siinä maassa. Ei ihme, että Kreikan valtion kassa on tyhjä. Pitääkö köyhien ateistien maksaa toisen maan pappien palkat ja rikkaiden puolesta verot. Minä vaan kysyn?
19.09.2011 klo 11:57
Tässäpä uutinen Amerikoista:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=1215
Miten on, olisiko sittenkin mahdollista, että vaikka Vasemmistoliitto onkin nyt kokoomusjohtoisessa hallituksessa, voisiko se silti olla aloittellinen tuon “kansan pankki” -asian suhteen? Demokratian lisääminen taloudessa lisää sitä koko yhteiskunnassa, sitä mieltä olen edelleenkin. Joten vaikka olemme hallituksessa, voisi tätä demokratiapuolta edelleenkin katsoa tavoittellisesti, kuten se oli sitä ennen vaaleja.
Kulttuuri- ja urheiluministerimme voisi nähdäkseni olla tämän demokratiakulttuurin kehittämisen veturina – kaiken ministerikiireen keskelläkin. Vai mitä mieltä olet Paavo Arhinmäki?
19.09.2011 klo 12:47
Ensinnäkin perusturva ei todellakaan nouse sadalla eurolla. vaan korkeintaankin 80 euroa.
ja tämän 80 euroa saavat vaan köyhistä ne parempiosaiset.
kaikissa heikommissa asemassa olevat ei saa kun toimeentulotuen korotuksen, joka on euroissa noin 25 e.
lisäksi kun uusimmassa sosiaalivakuutusjulkaisussakin mainittiin, asumistuen muutokset tulevat voimaan vasta vuonna 2013 ja monilla vasta loppuvuodesta, riippuen siitä mihin vuositarkistuajankohta sattuu osumaan.
vuonna 2012 siis tuo perusturvan korotus aiheuttaa punaisen miinuksen niille, jotka sen lisäksi joutuvat hakemaan toimeentulotukea ja asumistukea.
koska korotus otetaan huomioon asumistuessa ja toimeentulotuessa.
lopettakaa puhuminen syvällä rintaäänellä siitä, että perusturvan korotus olisi suunnattu kaikkein köyhimmille, sillä näin ei ole.
se siitä tuloerojen kaventumisesta.
kuinka vaikeaa olisi ollut nostaa myös toimeentulotukea sillä sadalla eurolla ?
budetti ei olisi kärsinyt siitä ollenkaan, sillä jotka nyt pääsevät tuon ruhtinaalliseksi luokitellut peruskorotuksen vuoksi toimeentulotukiluukulta, säästävät niitä euroja heille, jotka joutuvat kaikkein köyhimpinä toimeentulotuen varaan vielä jäämään.
koska eduskunta ja suomen hallitus oppii käsittelemään asioita niiden oikeilla nimillä ?
Tämäkin osoittaa sen että syrjäytetyt ja kaikista köyhimmät halutaankin unohtaa ja edelleenkään ei ole mitään muuta luvassa.
perustukien korottamisen olisi pitänyt hoidella niin että vähäosaisemmat eivät olisi joutuneet taas eriarvostettuun asemaan keskenään.
nyt köyhienkin keskellä ne kaikkein köyhimmät unohdettiin ja tuloerot vaan kasvavat.
nöyryytystä nöyryytysten perään.
eiköhän olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja rehellisesti.
köyhät eivät ole edelleenkään laskutaidottomia ja tyhmiä.
01.10.2011 klo 16:21