Yliopistoista kuuluu joka päivä huonoja uutisia. Oulun yliopiston yt-neuvottelut aloitettiin helmikuun puolivälissä. Ne koskevat 1600 työntekijää ja tavoitteena on irtisanoa noin 200 työntekijää. Kävin viime lauantaina tapaamassa Oulun yliopiston pääluottamusmiehiä. Tapaamisessa kuulin, että myös Itä-Suomen yliopistossa todennäköisesti aloitetaan lähiviikkoina yt-neuvottelut.
Heti nämä uutiset kuultuani ehdotin tiistaisessa sivistysvaliokunnan kokouksessa, että yliopistojen henkilöstö- ja rahoituskysymykset otettaisiin käsittelyyn. Monet valiokunnan jäsenet olivat periaatteessa myötämielisiä ehdotukselleni, mutta asiaa ei päätetty ottaa käsittelyyn kiireisesti vaan sitä jatketaan joskus tulevaisuudessa. Akuutti tilanne on kuitenkin päällä nyt.
Samaan aikaan Opetusministeriössä syntyy tiuhaan tahtiin yhä uusia mietintöjä yliopistojen maksullisuuden puolesta. Yliopistolain mukaan lukukausimaksuja voidaan periä ETA-maiden ulkopuolisilta alueilta tulevilta opiskelijoilta tietyissä maisteriohjelmissa. Sivistysvaliokunnan mietinnössä, jossa tarkennetaan yliopistolakiesitystä, tähdennettiin erityisesti lukukausimaksukokeilun määräaikaista luonnetta ja sitä, että päätöksiä tehdään vasta kokeilun ja sen seurausten kartoituksen jälkeen.
Äskettäin saimme kuitenkin lukea koulutusvientistrategiasta, jossa maksullisuusajatus on keskeisessä roolissa. Torstaiaamun Helsingin Sanomat kertoo jälleen uudesta mietinnöstä, jossa ehdotetaan tuhannen euron "opintomaksua" lukukaudessa kaikille yliopisto-opiskelijoille. Lukukausimaksua markkinoidaan varmasti pian ainoana ratkaisuna yliopistojen heikkoon rahatilanteeseen.
Vaikka opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) johdolla vakuutetaan, että lukukausimaksuja ei olla esittämässä suomalaisille opiskelijoille, voi totuus olla toinen. Olisi omituista, jos Virkkusen johtamassa opetusministeriössä toimittaisiin jatkuvasti vastoin ministerin tahtoa. Voi olla, että seuraavaan hallitusohjelmaan lukukausimaksuja yritetään ujuttaa yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön suosituksiin vedoten. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on nimittäin tilannut tällaisen raportin hallitusohjelman pohjaksi.
Oulun yliopisto on kertonut julkisuudessa rahoituksensa olevan vuositasolla 8–9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Turun yliopiston rahoitusvajeeksi arvioitiin 3–5 miljoonaa euroa, kun vierailin siellä maanantaina. Muistakin yliopistoista kantautuu samanlaista tietoa.
Yliopistolain perusteluissa luvattiin turvata henkilöstön asema. Toisin kävi. Hallitus lupasi myös, että arvonlisäverot ja työnantajamaksut korvataan yliopistoille. Tätäkään lupausta ei ole pidetty, ainakin jos kysyy yliopistoilta itseltään. Opetusministeri Henna Virkkunen kyllä viimeksi torstaina yritti todistaa toista kyselytunnilla.
Vasemmistoliitto teki viime keväänä uuteen yliopistolakiin pykälämuutosesityksiä. Kun nämä eivät menneet läpi, esitimme yliopistolakiesityksen hylkäämistä kokonaan lähinnä kolmesta syystä. Valitettavasti tässä viimeisessä äänestyksessä tukea ei tullut edes sosiaalidemokraateilta.
Nämä kolme keskeistä syytä olivat henkilökunnan virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi ja portin avaaminen lukukausimaksuille sekä ulkopuolisen enemmistön mahdollistaminen yliopistojen hallituksiin. Lisäksi Vasemmistoliitto totesi vastalauseessaan, että yliopistolakiesitys tuo akateemisen kapitalismin suomalaisiin yliopistoihin. Näin on tosiaan tapahtunut, vielä nopeammin ja rajummin kuin useimmat meistä uskoivat.
Hallituksen on otettava vastuu yliopistojen rahoitusvajeesta ja henkilökunnan irtisanomisista. Enää opetusministeri ja valtionvarainministeri eivät voi piiloutua "yksittäistapauksen" taakse, kuten he tekivät hallituksen kyselytunnilla Oulun yliopiston tapauksesta keskusteltaessa. Enää he eivät voi väittää, että hallitus on uudistuksessa turvannut yliopistojen henkilökunnan aseman.
Yliopistotyönantaja vaati muun muassa, että tutkijoille voitaisiin määrätä rajoituksetta lisää opetustehtäviä. Tämä johtaisi vääjäämättä sekä opetuksen että tutkimuksen laadun heikkenemiseen. Työntekijöiden palkallista sairauslomaa ollaan lyhentämässä. Kaiken takana ovat Elinkeinoelämän keskusjärjestön pyrkimykset heikentää työntekijöiden työehtoja laajasti koko yhteiskunnassa.
Yliopistot ovat antaneet lakkovaroituksen. Me tuemme yliopistoväkeä taistelussa oikeudenmukaisten työehtojen puolesta. Kyse on paitsi henkilökohtaisista työttömyyden mukanaan tuomista tragedioista, myös kaikille avoimen ja maksuttoman sivistysyliopiston luhistumisesta.
Miksi jatkuvasti kaivetaan ihmiseen itseensä investointnäkökulma esiin? Siis se ajatus, että koulutus on investointi itseensä, siksi opiskelijaa saa riistää vaikka millä mitalla?
Fakta on se, että opiskelu on surkea investointi yksilön tulevaisuuteen. Taloudellisesti paljon kannattavampaa on opiskella jokin lyhyt tekninen ala ja siirtyä suoraan työelämään.
Koko ajatus on virheellinen. Lisäksi sitkeänä elää jokin oikeiston fantasia jostain kolmekymppisestä korkeakoulussa bilettävästä, yhteiskunnan rahoja kuluttavasta lusmusta, vaikka tämäkin ilmiö on täyttä potaskaa. Korkeintaan marginaalinen. Todellisuudessa yliopistossa vielä roikkuvat ovat siirtyneet työelämään ja yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi aikoja sitten. Ilmiön saisi varmaan kitkettyä pois helposti lisäämällä mahdollisuuksia tehdä tutkinto loppuun työn ohessa esim vuorotteluvapaita laajentamalla tai helpottamalla tai vastaavaa. Lisäksi voidaan kysyä, että mistä löytyy Kokoomuksen esittämä yksilöllisyys? Mitä karjaa opiskelijat ovat? Lusmutkoot jos haluavat.
Ilmainen koulutus on surkea investointi yksilöön, mutta loistava investointi yhteiskuntaan. Mikään yhteiskunnan monimutkainen toiminto tieteestä logistiikkaan ei toimi ilman korkeasti koulutettua väestöä. Tämän haluaa nyt oikeisto romuttaa vetoamalla johonkin oikeistolaiseen fantasiaan?
Aika vaarallisia ajatuksia.
05.03.2010 klo 10:34
Yliopistojen välisen yhteistyön kehittäminenkin näyttää nyt rusentuvan taloudellisen kilpailun jalkoihin. Ennen yhteistyö oli voimaa, nyttemin se on häviävä luonnonvara mitä yliopistojen uuteen toimintakulttuuriin kuuluu. Tämä on mielestäni erittäin vahingollista sekä itse yliopitoille että koko yhteiskunnalle. Markkinavetoinen kilpailu uuvuttaa useimmat ennen pitkää ja muttaa tiedetoiminnan kaupalliseksi myyntitoiminnaksi markkinoiden yleisen tavan mukaan. Himphammppu syrjäyttää vakavasti otettavaa tiedettä ja taidettakin vihteellistetyn pseudotieteen avulla. Pahoin pelkään, että olemme juuri nyt tällä onnettomalla tiellä. Muutos on kuitenkin sekin aina mahdollinen, jos toimeen tartutaan. Luulen ja toivon näin.
12.03.2010 klo 20:04
muutama ehdotus…kuntien yhdistyminen ei auta raha ongelmiin..poistetaan kunnat kokonaan..valtio ottaa haltuunsa kuntien tehtävät..seuraus…isot säästöt..ylestä:ei mitään tukia enää moiselle instanssille…leikkuri käyntiin vaan…aloitetaan siitä että turhat ohjelmisto uusinnat pois…sitten turhat kanavat pois..1 ja 2 ja radio riittävät…turhat johtajat pois ylestä…musiikkitalo perutaan säästösyistä.eduskunta: 200 ihmistä pois arkadianmäeltä…brysselistä johdetaan kaikki kuitenkin…jää vain toimeenpanevat ministeriöt…
tyhjästä eduskunta talosta tehdään konserttisali ylelle..
nämä säästöt kun toteutetaan niin kyllähän raha alkaa riittämään…sillä voidaan hoitaa työttömiä,sairaita,vanhuksia,ja taloutta..itsenäisyyttä ei tarvi enää haikailla..suomi on jo eu:nliitto valtio että silleen…vaihto ehtona eu:lle
on se että suomesta tehdään
kuningas kunta ja suomi eroaa
eu:sta…ja kuninkaalle keskitetään koko valta..
14.03.2010 klo 09:26
Eikö voitaisi vaan arvioida kauanko koulutus kestää ja ylimenevästä joutuisi maksamaan? Ei kai yliopiston kirjoilla voi notkua loputtomiin valmistumatta. Koskas muuten tämänkin blokin kirjoittaja ajatteli valmistua… olisikohan tässä vähän vanhasmainen jääviystilanne…:-)
15.03.2010 klo 11:26
Morolle: Yliopiston kirjoilla “notkuminen” osallistumatta opintoihin ei käsittääkseni maksa yliopistolle juuri mitään, joten tuskin olisi kohtuullista vaatia siitä maksua myöskään opiskelijalta. Syynä opintojen venymiseen on hyvin usein juuri rahan puute, siis se ettei ole varaa opiskella päätoimisesti.
16.03.2010 klo 11:43