Opiskelijat näyttivät ennen viime eduskuntavaaleja voimaansa osoittamalla mieltään eduskuntatalon edessä ja marssimalla eri puolilla Suomea opintorahan tasokorotuksen puolesta.
Opiskelijoiden voimannäyttö tuotti tulosta. Jokainen puolue lupasi toteuttaa opiskelijaliikkeen vaatimuksen 15 prosentin korotuksesta opintorahaan. Tällä kurottiin umpeen lähes viidentoista vuoden jälkeenjääneisyyttä opintorahan tasossa.
Opintorahan reaalinen arvo laskee joka vuosi, koska tukea ei ole sidottu indeksiin. Arvonlisäveron korottaminen ja vuokrien huima nousu merkitsee sitä, että opintorahan ostovoima on noin 10 prosenttia heikompi kuin vuonna 1992, jolloin nykyinen opintotukijärjestelmä otettiin käyttöön.
Opintotuki on ainoa etuisuus, jota ei ole sidottu indeksiin!
*
Opintotuen uudistamista pohtineessa työryhmässä opiskelijajärjestöt olivat valmiita kiristyksiin opintotuessa, kun samalla luvattiin myös parannuksia. Työryhmä esitti opintotuen sitomista indeksiin ja huoltajakorotusta opintorahaan.
Perjantaina eduskunnassa päätettiin opintotukilain muutoksista. Kokoomus, keskusta, vihreät ja RKP käänsivät selkänsä opiskelijoille. Kaikki työryhmässä esillä olleet opintotuen kiristykset ajettiin läpi, mutta parannuksia ei tehty. Uuden opintotukilain myötä opintoraha jaetaan kahteen osaan, opintopistevaatimuksia kiristetään ja jatkossa asumislisä on kytketty opintorahaan.
Ensi lukuvuodesta alkaen opintotukea saa ensin vain alempaan korkeakoulututkintoon ja vasta kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen maisteriopintoihin. Tämä ajaa monen nykyisistä opiskelijoista todella tukalaan tilanteeseen. Yliopistoissa ja korkeakouluissa ei kaikilla aloilla ole aitoa kaksiportaista tutkintorakennetta ja opiskelijat ovat suorittaneet yhtä aikaa sekä kandidaatin että maisterin opintoja.
Vieraillessani maanantaina Aalto-yliopistossa siellä arvioitiin, että jopa kymmenen prosenttia TKK:n opiskelijoista putoaa ensi elokuussa opintotuen piiristä, kun uusi laki astuu voimaan.
*
Opintorahan taso on riittämätön turvaamaan täysipäiväisen opiskelun. Opintotuen tason turvaamiseksi tuki pitää sitoa indeksiin, mutta opintorahaan on tehtävä myös tasokorotus.
Taistelin ensin sivistysvaliokunnassa ja sitten täysistunnossa opiskelijoiden puolesta. Esitin lakia muutettavaksi siten, että opintotuki sidotaan indeksiin, opintorahaan tehdään 100 euron tasokorotus, asumislisä muutetaan ympärivuotiseksi ja alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tasoon eivät enää vaikuta vanhempien tulot.
Kokoomus, keskusta, vihreät ja RKP äänestivät kaikkia näitä esityksiä vastaan. Samat puolueet äänestivät nurin myös esitykseni, ettei opintotukeen tehdä kiristyksiä.
Opintorahan korottaminen ensi vuonna olisi Kelan arvion mukaan maksanut reilut 100 miljoonaa euroa. Siihen ei hallituspuolueiden mielestä ole varaa. Mutta indeksiin sitominen olisi maksanut vain 9,4 miljoonaa euroa, ja sekin esitys äänestettiin silti nurin.
Sivistysvaliokunnan mietinnössä kyllä todetaan, että opintotukea pitäisi parantaa ja eduskuntakeskustelussa pahoiteltiin sitä, ettei opiskelijoille voitu antaa luvattuja parannuksia. Puheissa lupailtiin, että parannuksia opiskelijoiden asemaan tehdään seuraavalla eduskuntakaudella.
Lupauksista eivät opiskelijoiden vatsat täyty. Hintojen ja vuokrien noustessa opiskelijat tarvitsevat parannusta taloudelliseen asemaansa nyt.
*
Oheisesta linkistä löytyy puheeni opintotuen uudistamisesta:
http://areena.yle.fi/video/1438602
“Vieraillessani maanantaina Aalto-yliopistossa siellä arvioitiin, että jopa kymmenen prosenttia TKK:n opiskelijoista putoaa ensi elokuussa opintotuen piiristä, kun uusi laki astuu voimaan.”
Miten ihmeessä tämä tapahtuu, kun “Lain 7 ja 7 a §:n opintotukeen oikeuttavaa
aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1. päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin aloitettuihin opintoihin.”
16.11.2010 klo 11:15
Minkälainen tämä kaksiportainen opintotuki olisi? Kuinka monta tukikuukautta varataan kandidaatin tutkinnolle ja kuinka monta maisterin tutkinnolle?
Toivon todella, että uudistus kohdistuisi vain uusiin, vasta opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Meille, jotka olemme jo opintomme suunnitelleet siten, että teemme kandidaatin ja maisterin opintoja rinnakkain ja joiden opintosuunnitelman ovat professoritkin hyväksyneet, tämä aiheuttaa todella suuria ongelmia.
Itse teen kandidaatin tutkielmani ensi vuonna, mikä on 4. opiskeluvuoteni. Olen kuitenkin samalla tehnyt maisteriopintoja, joten heti seuraavana vuonna teen gradun – käytän siis juurikin opiskeluille varatut viisi vuotta. Voinko joutua opintotukipiirin ulkopuolelle, koska kandin tutkintoni vie enemmän kuin 3 vuotta, koska olen uudistuksesta tietämättömänä tehnyt maisterin opintojakin? Voidaanko minua sakottaa siitä, että olen suunnitellut opintojen suorittamisen itselleni sopivaksi, mutta kuitenkin määräajassa suoritettavaksi?
Suurin syy, joka omalla kohdallani estää kandidaatin tutkinnon valmistumista tänä vuonna on opiskelijavaihto.
Uskon, että kaksiportainen opintotuki voi vaikeuttaa opiskelijavaihtoon lähtemistä, mikäli opintotukeen ei kuulu riittäviä ”joustokuukausia”.
Olen opiskellut noin 75 opintopistettä per vuosi, vaikka opintotuki olisi vaatinut vain reillut 40 opintopistettä. Arvosanani ovat erinomaisia, enkä siis ole lusmuilijaopiskelija, joka käyttäisi opintotukikuukausia huolimattomasti. Uudistuksen myötä voin joutua kuitenkin ilman rahaa, etenkin jos asumislisä sidotaan opintorahaan.
19.11.2010 klo 17:09