Eduskunnan istuntosalissa syntyy päivittäin uutisia, mutta harvoin se on paikka, jossa reaaliaikaisesti tulee suoraan tv-lähetykseen uutisia muualta. Eilen hallituksen televisioitu kyselytunti taisi olla ensimmäinen valtakunnallinen mediakanava, jossa kerrottiin uutinen yliopiston hallintorakennuksen valtaamisesta.
Olin valmistautumassa juuri kysymään opetusministeri Henna Virkkuselta (kok.) yliopistolakiuudistuksesta, kun puhelimeeni tuli tekstiviestillä tieto hallintorakennuksen valtaamisesta. Tämän uutisen tietenkin kerroin heti puheenvuoroni alussa ja oikealta kuuluneesta mölinästä olin ainakin erottavanani Ben Zyskowiczin (kok.) epäuskoisen ”Oho!”-huudon.
Kyselytunnin jälkeen menin käymään vallatulla hallintorakennuksella. Sinne toivottiin tuliaiseksi elintarvikkeita. Poiminkin matkalla mukaan kassillisen reissumiehiä, juustoa ja reilun kaupan kahvia.
Hallintorakennuksen neljännessä kerroksessa kävi ilmi, kuinka vieraantuneita kaltaiseni pukuäijät ovat opiskelijamaailmasta. Heti kysyttiin, toinko kaljaa. Olisi tietenkin pitänyt ymmärtää, että elintarvikkeet opiskelijavaltauksessa ovat pikemminkin ohrapirtelöä kuin ruisleipää.
*
Youtubeen on jo löytänyt tiensä eilinen keskustelu, jossa haastoin hallitusta yliopistolakiuudistuksesta. Erityisesti huomiota kiinnittää ministeri Virkkusen puheenvuorossa kohta, jossa hän väittää, etten voi tuntea yliopistolakiuudistusta, koska se annettiin vasta samana päivänä.
Jos näin on, myöntää Virkkunen, että laki on valmisteltu niin salassa, ettei sitä voi tuntea. Pikemminkin kommentti taitaa kuitenkin kuvastaa yliopistolain valmistelutapaa, jossa kyllä lakiesityksestä pyydettiin lausuntoja ja yliopistoyhteisöä kuultiin, mutta ei kuunneltu.
Oheisesta linkistä löytyy Vasemmistoliiton antama lausunto laista, jota ei kuitenkaan huomioitu itse valmistelussa:
Tästä linkistä löytyy minun ja ministeri Virkkusen sanailu yliopistolakiuudistuksesta eilisellä kyselytunnilla:
Morjesta Paavo! Katselin kyselytuntia ja hopealle jäit Virkkusen suhteen. Jos ns pukumiehet ovat vieraantuneet opiskelijoista, ovat he tehneet sen myös yritysmaailmaan, normaaliin tyäelämään.
Suurimmalla osalla eduskunnassa istujista ei ole lainkaa omaa työhistoriaa takana.Ollaan vaan opiskeltu ja tehty järjestötoimintaa. Itse toimin yrittäjänä ja suurena veronmaksajana, enkä voi ymmärtää sitä, etteikö yliopistonhallituksessa voisi olla myös tarjolla uutta näkemystä. Ei veronmaksajien järkevä käyttö ole sitä, että vain opiskellaan opiskelujen vuoksi. Jos me maksamme, pitää myös tulla tulosta ja pitää suunnata sinne opiskelua, missä sitä eniten tarvitaan.
Mielestäni voitaisiin kysyä kansalta, haluaako se maksaa ulkomaalaisten ilmaiset opiskelut, sama koskee pakolaispolitiikkaa. Kansa maksaa kaiken, muista tämä, myös sinun palkkasi. Ja jos sinä viet valtaajille eväitä heidän pyynnöstä, kutsun sitä äänestäjien kosiskeluksi, nuolemiseksi.
Jokainen bisnesmaailmasta tietää, että tämän päivän opiskelu on päin prinkkalaa. Tulevaisuudessa ratkaisee, kielitaito, soliaaliset taidot, luovuus ja tehokas ajankäyttö.
Et saa Paavo siitä lisäpisteitä, jos yrität olla eduskunnassa vain äänekäs, sanomatta kuitenkaan mitään. Tärkeintä on kuitenkin, mitä sieltä suusta tulee ulos. Pitää totuuden nimissä sanoa, ettei ministereitä ole turhaan valittu, tuntuvat kuitenkin olevan puolueidensa fiksuinta porukkaa, ota oppia heidän käytöksestään Paavo! Terveisin Jarmo
VASTAUS: Jos tärkeintä on se, mitä sieltä suusta tulee ulos, en ajatellut ottaa ainakaan oppia ministeri Virkkusesta :-)
22.02.2009 klo 11:05
On ensinnäkin myönnettävä, että itse en ole perehtynyt yliopistolain uudistukseen muutoin kuin tiedotusvälineiden ja muutaman yliopistoväen kannanoton kautta. Näin ollen itselläni onkin tarvetta kysyä Paavo Arhinmäeltä, miten tämä eduskuntaan tullut lakiesitys nyt poikkeaa aiemmista kaavailuista, joihin Vasemmistoliittokin on kantaansa lausunut?
Tiedän, että osa opiskelijoista, yliopiston opettajista ja tutkijoista sekä muusta henkilökunnasta vastustaa lakiesitystä voimakkaastikin. Mutta jotta tietäisin ottaa asiaan kantaa, olisi minut tiedettävä, millaisena tämä lakiesitys nyt siellä todellakin esiintyy?
Mitkä kohdat laissa ovat edelleen ne erityisen ongelmalliset, olisi mukava tietää varmuudella. Kun tuo ministerikin puhui, että Arhinmäki ei tunne nyt tullutta esitystä tarpeeksi hyvin. Muutoin esiintymisesi oli mielestäni ihan asialista ja kysymyksesi selkeitä. terveisin juhan h-h
VASTAUS: Yliopistolain keskeiset ongelmat ovat nostettu esiin mm. tiedotteessani, joka löytyy tuosta oikealta puolelta valikosta. Sen lisäksi ongelmia on mm. virkasuhteista luopuminen. Opetusministeriö järjesti laajan lausuntokierroksen, mutta valitettavasti lausunnoissa esiin nostetut muutosesitykset eivät menneet läpi. Eli minisetri Virkkusen väite siitä, etten tuntisi lakia, on omituinen, koska lakia ei juurikaan muutettu siitä luonnoksesta, josta annoimme lausunnon.
23.02.2009 klo 16:39
Kiitos vastauksestasi. Olen kutakuinkin samaa mieltä kanssasi noista lakiesityksen ongelmakohdista ja valmisteluprosessiin liittyneistä avoimuus- ja demokratiavajeista. En tässä nyt puutu kuin pariin asiaan.
1. Yliopiston päätösvallan muuttaminen kaavailulla tavalla yliopiston ulkopuolista intressipiiriä suosivaksi ei voi mitenkään vastata itsemääräämistavoitetta, yliopiston autonomisuutta. Jospa tehtäisiin vastaesityksenä vaatimus, että yliopiston edustajia laitetaan sitten niiden mukana olevien yritysten ja vastaavien hallituksiin vastaavalla tavalla määräämään, miten nyt suu pantaisiin?
2. Miten kapitalisoitu tiede voi olla tieteen yhden keskeisen kriteerin mukaisesti julkista ja avointa, jos yliopistossa tehdään firmoille tarkoitettuja tilaustuotteita. Tunnetustihan firmat ovat hyvin suljettuja ja salailevia systeemejä jo tuon liikesalaisuusperiaatteensa johdostakin. Nythän tilautöiden mukana tieteeseen on astumassa samainen liikesalaisuuden periaate. Missä on sitten se kuuluisa tieteen avoimuus ja julkisuus, joka pitää tieteen itsekriittisenäkin?
Kysyttävää siis riittää. Eikä tätä lakia voi mitenkään tällaisenaan hyväksyä. terveisin juhani h-h
23.02.2009 klo 18:00
Haluaisin esittää omia näkemyksiäni Jarmo Mäkisalon kommentteihin. Toisin kuin Mäkisalo esittää, ei kukaan opiskele vain opiskelujen vuoksi. Suurimmalla osalla opiskelijoista on tavoitteena valmistuminen ja sijoittuminen työelämään. Tämä tapahtuu eri opiskelijoilla eri aikaan mm. omasta elämäntilanteesta riippuen. Opiskelu ei voi olla vain mitattavissa olevien tulosten tekemistä, vaan tärkeää on, että opiskelija voi paneutua opiskelemiinsa aineisiin ja kehittää omaa ajatteluaan, myös kriittistä ajattelua.
Mäkisalo kyselee kansalaisten halua maksaa ulkomaalaisten ilmaiset opiskelut ja pakolaispolitiikan. Monissa oppiaineissa syvemmän näkökulman saa suorittamalla osan opinnoista ulkomaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Näin tekevät monet suomalaiset opiskelijatkin ja tämän takia ulkomailta tullaan myös Suomeen opiskelemaan. Käsittääkseni ulkomaalaisia houkuttelee Suomeen opiskelemaan mm. hyvä opetustarjonta, ei siis yksinomaan ilmainen opiskelu. Minulla on omat epäilykseni siitä, mihin lukukausimaksujen periminen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta johtaa ja totean, että samaan lopputulokseen päästäisiin, jos näitä opiskelijoita kiellettäisiin tulemasta Suomeen. Pakolaisten “ylellisiin” tukiin viittaaminen on puolestaan lähinnä Perussuomalaisten edustamaa katkeruutta ja ulkomaalaisvihamielisyyttä.
Mäkisalo väittää myös bisnesmaailmassa tiedettävän, että “tämän päivän opiskelu on päin prinkkalaa”. Korkeakoululaitoksemme tehtävänä on oltava kaupallisista intresseistä vapaan tieteen opetus, tutkimus ja tutkimustulosten levittäminen. Yliopistojen ja korkeakoulujen ei pidä olla bisnesmaailman kuuliaisten työntekijöiden valmistuslaitoksia.
Itse epäilen, että Suomessa on paljon vanhempia ihmisiä, jotka suhtautuvat opiskelijoiden protesteihin kielteisesti tyyliin “kakarat kuriin”. Näiden henkilöiden ihanteena lienee Suomi, jossa vallitsee tiukka kuri ja järjestys ja jossa ei protestointia hyväksytä. Minä en halua tällaista Suomea enkä usko, että Vasemmistoliittokaan. Suomalainen politiikka tarvitsee tuuletusta, tosin ei sellaista, jota Kokoomus edustaa, ja on erittäin hyvä, että sinä, Paavo, olet mukana tällaisissa protesteissa, joissa vastustetaan nykyisen hallituksen politiikkaa. Toivottavasti myös kansalaisten silmät avautuisivat.
24.02.2009 klo 22:16
Ei yliopisto-opiskelusta ja -tutkimuksesta saa tällaisilla laeilla tehdä bisnesmaailman sätkynukkeja (puolet yliopistojen hallituksesta ulkopuolelta) ja kerjureita (“itsenäinen” rahoituksenhankinta).
Ihmettelen syvästi, miten eri tieteenaloja halutaan tällälailla arvottaa keskenään.
25.02.2009 klo 08:32
Kun nyt menoja (taas?) karsitaan, niin olisi kiva tietää kuinka paljon yritykset ja yksityiset tekevät verovähennyksiä vuodessa. Eikös niidenkin olisi jo aika joutua leikkuriin? Onko SATA-komitea muuten sitomassa minimitoimeentulotukea johonkin indeksiin, kun se on erittäin tärkeä kokonaisuudessa?
27.02.2009 klo 13:44
Yliopistoa on uudistettu vuosisatojen aikana monta kertaa.
Saatan kuvitella, että aina viimeisintä uudistusta on pidetty kaiken loppuna ja koko yliopisto-aatteen tappoiskuna.
Jokainen yliopistopolvi janoaa omaa vanhan valtausta. Valtaileminen tekee villin nuoruuden muistelemisen arvoiseksi.
04.03.2009 klo 08:32
Miksi et äänestänyt LEX-Nokiaa vastaan?
VASTAUS: Vaikka olen vastustanut lakia aktiivisesti, en valitettavasti päässyt eilen äänestämään. Olen ollut nimittäin koko viikon työmatkalla Englannissa eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa.
On todella harmillista, että äänestys osui samalle viikolle tämän työmatkan kanssa. Meillä on jonkin verran työmatkoja, mutta yleensä niiden aikana ei järjestetä tärkeitä äänestyksiä. Alunperinhän Lex Nokiasta piti äänestää jo ajat sitten. Jos tilanteesta hakee jotain positiivista meidän lain vastustajien näkökulmasta, niin tällä työmatkalla oli kaksi kertaa enemmän edustajia hallituksesta kuin oppositiosta…
04.03.2009 klo 16:26
Palaute lukija 24.2
Omiin mielipiteisiini ei vaikuta puolueet, sillä mielipiteeni ovat ihan omia. Jos esim: Paavo esittää minun mielestä järkevän ajatuksen, voin ihan hyvin olla Paavon kanssa samaa mieltä. Uskon, että suurin osa opiskeloijoista opiskelee työpaikan saamisen takia. Siksi pitääkin tarkemmin määrittää aloituspaikat, mihin työtehtäviin tekijöitä tulevaisuudessa tarvitaan. Pitäähän opiskelijoille olla opiskelujen päätyttyä töitä. Pelkkä omien ajatusten kehittäminen, kun ei tuo leipää suuhun.Yliopiskelu hommaan voisi olla järkevää kuunnella vaikka yritysjohtajia. On varmaan kaikkien Suomalaisten ja Suomessa asuvien etu, jos voimme opiskelujen painopistettä muuttamalla parantaa työllisyyttä ja hyvinvointia täällä. Jokainen voi itseään sivistää omalla rahalla, miten haluaa, mutta veronmaksajien rahoilla rahoitettua opiskelua pitää järkeistää.Opiskelijat aikaisemmin töihin. Onhan se hölmöä vaatia, että vanhukset jatkaisivat töissä, jotta opiskelijat saisivat kehittää omia ajatuksiaan, jopa kielteisiä. Jos opiskelu on Suomalaisille ulkomailla myös ilmaista, niin ok, mutta jos he joutuvat siitä maksamaan, pitää se olla velvoite myös vastavuoroisesti ulkomaalaisilla. Pitää kuitenkin aina muistaa, kuinka pieni maa olemme ja mihin meillä on varaa. Jos meiltä lähtee ulkomaille 1000 ja meille tulee 10 000, on suhde väärä.Toki voisimme velvoittaa ulkomaalaisia opiskejoita työskentelemään täällä, vastineeksi ilmaisesta opiskelusta. Oliskohan joskus aika ensin ajatella vaikka Suomalaisia, sen jälkeen muita. Siksi kait tänne onkin niin paljon tulijoita, kun Suomalaiset ajattelevat ensin muita ja sitten vasta itseään. Ei huono piirre, mutta pidemmän päälle pikkuisen raskas.
Ja sinulle Paavo! Virkkunen voitti 6-0, sanoman ja selkeyden suhteen. Se tieto vaan paistoi läpi, sinun vastineesi yritti olla “soinimaista” ilman sydäntä. kosiskelua kuten sanoin, se vain näkyy, ikävä kyllä.
13.03.2009 klo 23:40