Viime viikon keskiviikkona A-studiossa nähty kuvamateriaali suomalaisilta sikatiloilta sai minut jättämään kirjallisen kysymyksen asiasta viime torstaina. Tässä kysymyksen teksti:

* * *

Tuotantoeläinten elinolojen parantaminen ja valvonta

Eduskunnan puhemiehelle

Keskiviikkona 28.11.2007 Yleisradion TV 1:n A-studio-ohjelmassa tuotiin julkisuuteen Oikeutta Eläimille -järjestön välittämät tiedot ja kuvamateriaali tuotantoeläinten kohtelusta suomalaisilla eläintiloilla.

Keskiviikkona 9.12.2009, kaksi vuotta myöhemmin, A-studiossa esitettiin samanlaista tietoa ja kuvamateriaalia. Uusi, syys- ja marraskuun 2009 välisenä aikana kolmestakymmenestä sikalasta kerätty materiaali osoittaa, että mikään ei ole muuttunut.

Sikaloiden ahtauden ja ankeuden lisäksi sioilla oli materiaalin mukaan hoitamattomia haavoja ja paiseita, makuuhaavoja ja murtuneita jalkoja. Monilla sioilla oli verisiä, irti purtuja häntiä. Osa sioista oli sairauksien vuoksi liikuntakyvyttömiä. Kuolleita porsaita ja kituvia tai kuolleita sikoja oli karsinoissa elävien joukossa. Yhdessä sikalassa karsinassa oli kaksi irtonaista sianpäätä.

Sikaloissa oli todella likaista. Usein siat kahlasivat paksussa lieju- ja ulostekerroksessa. Olkia tai muita kuivikkeita oli liian vähän – siat makasivat enimmäkseen kovalla betoni- tai ritilälattialla. Pääosin sikaloissa ei ollut minkäänlaisia virikkeitä. Lähes kaikilla tutkituilla tiloilla oli apaattisia sikoja, jotka vain makasivat paikoillaan silmät auki eivätkä reagoineet ympäristöön.

Kaksi vuotta sitten Ylen A-studion shokkilähetyksen jälkeisenä päivänä 29.11.2007 laatimassani kirjallisessa kysymyksessä vaadin asianomaiselta ministeriltä vastausta kysymyksiin siitä, aikooko hallitus reagoida pikaisesti esille nousseisiin epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulainsäädännön ja sen valvonnan parantamiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan lyhyessä vastauksessa korostettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran keskeistä roolia asiassa. Eviran tarkoituksena oli EU-eläinsuojelutarkastusten laajentaminen sekä eläinsuojeluun liittyvän ohjeistuksen, koulutuksen ja neuvonnan tehostaminen vuonna 2008.

Hyvät suunnitelmat ja aikomukset eivät kuitenkaan ole auttaneet tuotantoeläimiä ainakaan sikaloiden osalta lainkaan. Tilanne on edelleen täysin kestämätön.

Toisena esimerkkinä eläinten kohtelusta on elävien sikojen kalttaus. Kalttauksen tarkoitus on karvojen ja epäpuhtauksien poistaminen kuolleen sian ruhosta. Kysyin 19.3.2009 eduskunnan kyselytunnilla maa- ja metsätalousministeri Anttilalta uutisesta, jonka mukaan oli käynyt ilmi, että suomalainen yritys HKScan oli peräti kahdesti jäänyt Ruotsissa kiinni sikojen keittämisestä elävältä. Vaadin ministeriltä takeita sille, ettei tällaista tapahdu Suomessa. Ministeri vastasi, ettei tällainen ole Suomessa mahdollista, koska sikojen teurastusketjuja on valvottu tehokkaasti Eviran tarkastuseläinlääkärien toimesta.

Seuraavana päivänä 20.3.2009 Turun Sanomat uutisoi Eviran paljastaneen, että myös Suomessa on tapauksia, joissa sikojen kuolemaa ei ole asianmukaisesti varmistettu ennen kalttausta.

On kysyttävä, miten on mahdollista, ettei maa- ja metsätalousministerillä ole aavistustakaan, mitä osassa suomalaisia eläintiloja ja teurastustilanteita oikein tapahtuu. Teurastusten valvonta ei tunnu olevan Suomessakaan riittävää, ja tämä aiheuttaa tuotantoeläimille täysin tarpeetonta kärsimystä.

Oikeusministeriön asettama eläinsuojelukysymyksiä pohtinut työryhmä on huhtikuisessa esityksessään tehnyt pääsääntöisesti hyvää työtä. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta, josta rangaistus olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta ja eläintenpitokielto. Lisäksi työryhmä esittää pysyvän eläintenpitokiellon edellytyksistä säädettäväksi rikoslaissa. Eläintenpitokielto ehdotetaan ulotettavaksi koskemaan myös eläimen omistamisen kieltämistä nykyisen eläimen pitämisen, hoitamisen ja sen hyvinvoinnista vastaamisen kiellon lisäksi. Näihin ehdotuksiin on helppo yhtyä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on sen sijaan jo ehtinyt antaa lausunnon, jossa se tyrmää työryhmän esitykset.

Eläinsuojelulain tiukentamisen ja rangaistusten koventamisen lisäksi myös lakien valvontaa on lisättävä. Tilanne on edelleen se, että eläintenpitokiellon antamisen jälkeen tilannetta ei varsinaisesti valvo kukaan. Eläinlääkärit voivat antaa vain uusia kieltoja.

Eläinsuojelulain toteutumista valvotaan tällä hetkellä suomalaisilla eläintiloilla puutteellisin taloudellisin ja asiantuntemuksellisin voimavaroin. Yksi ongelma on se, ettei poliiseilla ja syyttäjillä usein ole riittävää asiantuntemusta eläinsuojelulain rikkomuksissa. EU-eläinsuojelutarkastuksista saatetaan ilmoittaa tuottajalle ennakkoon, jolloin silmiinpistävimpiä rikkomuksia voidaan korjata ennen tarkastusta. Valvonnan laadun parantamiseksi eläinsuojelutyöhön tulee kohdentaa taloudellisia voimavaroja. Myös asiantuntemusta on parannettava.

Kuten Oikeutta Eläimille -järjestön tuore materiaali osoittaa, juuri mitään ei ole saatu aikaan tuotantoeläinten kohtelun saralla kahdessa vuodessa. Kaikissa tutkituissa 30 sikalassa toistuivat samat perusongelmat, kuten ahtaus, likaisuus, virikkeettömyys ja yksilöllisen hoidon mahdottomuus. Useilla tiloilla myös rikottiin räikeästi voimassa olevaa eläinsuojelulakia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten on mahdollista, että esiin nousseisiin epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa ei ole kuluneiden kahden vuoden aikana lainkaan puututtu ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläinsuojelulakien noudattamisen viranomaisvalvonnan parantamiseksi ja sen voimavarojen lisäämiseksi?

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2009

Paavo Arhinmäki /vas