Suomen joukot pois Afganistanista

19.08.2007 klo 22:45

Afganistanin tilanne on muuttunut selvästi siitä, kun eduskunta aikoinaan päätti rauhanturvaajien lähettämisestä maahan. Voi aidosti kysyä, onko kysymys jo pikemminkin sodankäynnistä kuin rauhanturvaamisesta.
 
Tämän vuoksi Vasemmistoliitto on vaatinut hallitukselta selontekoa Afganistanin tilanteesta. Selonteon antamista ei aluksi pidetty tarpeellisena, mutta nyt selvitys on tulossa myöhemmin syksyllä eduskuntaan. Ei kuitenkaan riitä, että keskustelua Afganistanin tilanteesta käydään lokakuussa. Keskustelu on käytävä nyt.
 
Kokoomuksen johdolla Suomen ulkopolitiikkaa on suunnattu kohti Natoa ja Yhdysvaltain liittolaisuutta. Ulkoministeri Ilkka Kanervan vierailu Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen luona poiki ilmeisesti jonkinasteisen lupauksen lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Myöhemmin toinen kokoomusministeri Jyri Häkämies sekoili vielä 100 000 kalashnikovin kanssa.
 
Kun pääministeri Matti Vanhanen kertoo hallituksen kriittisesti suhteutumisesta Darfurin YK-operaatioon osallistumiselle ja samaan aikaan hallituksen piirissä kaavaillaan lisäpanostuksia Nato-johtoiseen Afganistanin operaatioon, on rauhan puolella olevan vasemmiston pakko nousta vastarintaan.
 
Tästä on keskusteltu paljon vasemmistolaisten rauhanaktivistien kanssa. Kriittinen suhtautuminen Afganistanin operaatioon ei ole vain suomalaista keskustelua. Saksan vasemmisto on lähdössä kampanjoimaan joukkoja pois Afganistanista ja samanlaista henkeä on myös esimerkiksi Hollannissa.
 
Tänään olin puhumassa Vasemmistoliiton Lahden kunnallisjärjestön tilaisuudessa Vesijärven satamassa. Siellä nostin esille kysymyksen Afganistanista. Ohessa lyhyt puhereferaatti tilaisuudesta:
 
Lahdessa sunnuntaina puhunut Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja kansanedustaja Paavo Arhinmäki vaati täydellistä uudelleen arviointia Afganistanin tilanteesta. Hänen mukaansa hallitus on tekemässä merkittävää Suomen ulkopolitiikan uudelleen suuntaamista, jos se kieltäytyy YK-johtoisesta Darfurin operaatiosta, mutta samalla lisää voimavaroja Nato-johtoisessa Afganistanin operaatiossa.
 
”Afganistanissa on tapahtumassa sama kuin Irakissa, mutta hitaammin. Afganistanilaiset ovat kääntymässä ulkomaalaisia joukkoja vastaan, jotka entistä enemmän koetaan miehittäjiksi. Esimerkiksi ilmapommitukset ja siviilikuolonuhrit ovat kärjistäneet tilannetta.”
 
”On enää vaikeaa sanoa, onko Afganistanissa kysymys rauhanturvaamisesta vai sodankäynnistä. Nyt pitäisi keskustella siitä, mitä tuetaan ja minkä puolesta taistellaan, kun Suomi osallistuu Afganistanin operaatioon.”
 
”Afganistaniin lisäjoukkojen tai -resurssien lähettäminen olisi avoin valtakirja Yhdysvaltain ja Afganistanin hallinnon politiikalle. Talebanien hirmuhallintoa ei kukaan, ei myöskään aivan valtaosa afganistanilaisista, halua takaisin. Mutta oikeuttaako tämä tukemaan muita tahoja, jotka eivät piittaa ihmisoikeuksista?”
 
”Yhdysvaltain liittolaisuuden sijaan Suomen pitää tukea YK:n operaatiota Darfurissa. Kansanmurhan on annettu jatkua jo liian pitkään. Tarvittavia resursseja saadaan esimerkiksi vetämällä Suomen joukot pois Afganistanista”, Arhinmäki vaatii.
 

Kommentit

 
  1. Hei Paavo, oletkos miettinyt tätä asiaa niiden tavallisten afganistanilaisten kantilta. Minä ainakin olen onnellinen siitä, että saan elää vapaassa ja demokraattisessa maassa. Talebanien hallinnoima ja kontrolloima Afganistan ei ollut vapaa eikä demokraattinen. Eikä tule olemaan. Yhdysvaltojen interventio ei myöskään ollut demokraattinen, mutta siellä paikanpäällä olemalla Suomi voi osaltaan olla auttamassa maahan hitaasti juurtuvaa demokratiaa. En keksi vaihtoehtoa sille, että tuemme Afganistanin nykyistä hallintoa. Jos maa luisuu takaisin talebanien hallintoon on se mm. seinä tyttöjen koulunkäynnille ja muutenkin naisten yhteiskunnallisille oikeuksille. Mikä on sinun vaihtoehtosi Afganistanille? Vastustamisen sijaan olisi kiva kuulla onko sinulla jotain rakentavaa sanottavaa Afganistanin tulevaisuuden rakentamiseksi.

     
  2. Vasemmisto on vihdoinkin löytänyt oikean äänensävyn suhtautumisessaan jenkkien laittomaan miehityssotaan maailman köyhimmässä valtiossa. Jostakin ihmeellisestä (mahdollisesti jo kuolleen Bin Ladenin oleskelu maassa) syystä läntinen maailma on suhtautunut jo kuusi vuotta positiivisesti hävyttömän epätasaiseen sotaan jenkkien koalition ja talebanhallinnon välillä, vaikka sota ei eroa mitenkään Irakin vastaavasta. Molemmissahan on kyse luonnonvarojen haalimisesta omiin taskuihin, ja siviilit kärsivät!

     
  3. Rohkea kannanotto, jota täytyy ehdottomasti tukea. Monet eurooppalaiset vasemmistopuolueet mm. Saksassa ja Hollannissa ovat ottaneet niin ikään kantaa, että joukot pitää vetää Afganistanistanissa. On selvää, ettei vasemmistossa kannateta talebanin politiiklaa. Sen ei pidä kuitenkaan tarkoittaa, että pitäisi hyväksyä minkälainen tahansa miehitys tai hallinto "rakentamaan demokratiaa" Afganistaniin. Jos suomalaiset sotilaat seuraavat vierestä kun afganistanilaiset viranomaiset ampuvat aseettomia mielenosoittajia, jotka olivat vaatineet turvallisuutta ja toimeentuloa, on jotain pahasti vialla. Olisi aika rasistista ajatella, että valkoinen (useimmin vielä mies) on aina joka voi tuoda demokratia muille kansoille. Se ei toiminut kolonialismin aikana 1800-luvulla, eikä se ole toiminut Irakissa tai Afganistanissakaan. Vasemmiston on tuettava Afganistanin kansalaisyhteiskunnan nousu, autettava tavallisia afganistanilaisia itseorganisoitumaan. Vaan sitä kautta voidaan rakentaa demokraattista yhteiskuntaa.

     
  4. Oli jo aika nostaa tämä vaatimus esiin. Ei Afganistan nykyiselläänkään ole vapaa tai demokraattinen. Naisten oikeuksien suhteenkin maa taitaa edelleen kisata pohjanoteerauksesta Saudi-Arabian kanssa. Mitä pidempään ulkomaiset miehitysjoukot ovat maassa sitä suuremmaksi käy talebanien kannatus ja sitä todennäköisemmäksi käy näiden valtaannousu. Varoittavia esimerkkejä tästä ilmiöstä löytyy. Kun "rauhanturvaajat" tappavat Afganistanissa enemmän siviilejä kuin Taleban, on korkea aika vetää joukot pois. Afganistanilaisia on kyllä syytä auttaa, mutta jospa perinteinen kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu olisi parempi tie kuin sotilaiden lähettäminen konfliktiin jonka luonnetta ja taustoja ei edes ymmärretä.

     
  5. Interventio toisen valtion asioihin on mielestäni oikeutettua ainoastaan kun todelliset pyrkimykset on humanitäärisiä. Suomalaisten tuen tulisi rajoittua esim. koulutuksen kehittämiseen. Uskon, että se on ainoa tie saada paikallinen väestö itse pohtimaan tasa-arvoa ja ääriuskonnollisuutta. On vaikea ymmärtää mitään demokratiasta jos ei ole edes lukutaitoa. Naisten alistaminen vaikeutuu, kun he saavat mahdollisuuden esim. lukutaitoon ja sitä kautta vaihtoehtojen punnitsemiseen. Uskon ihmisten kykyyn löytää hyviä ratkaisuja kussakin tilanteessa, vaikeissakin, ilman sotilaallista väliintuloa. On kylläkin pahoiteltavaa vain todeta, että sorry, taistelkaa vain ja me tässä vieressä seuraamme. Ehkä humanitaarinen apu ehkäisisi ennalta aseellisia konflikteja.

     
  6. Telebanien kannatus Afganistanissa lisääntyy vähintään niin kauan kuin nykymuotoinen Afganistan-operaatio jatkuu!

     
  7. Sotaministeri Häkämies puhui eilisissä tv-uutisissa täyttä roskaa puolustellessaan kantaansa, että Suomen joukkoja tulee vahvistaa Afganistanissa. Naisia tulee suojella talibanien mielivallalta ja huumeiden tuotanto tulee torjua… Kabulin ns. hallituksen liittolaisiin kuuluvat sota- ja heimopäälliköt arvioivat naissukupuolta suurin piirtein samoin kuin talibanitkin. Huumeiden tuotanto puolestaan on 15-kertaistunut talibanien kukistamisen jälkeen. Mutta kun oikeita perusteluja ei voi kertoa, on kerrottava satuja. Toivottavasti Paavo ja muut vasemmisto järjestävät hallitukselle myös ulkopoliittisesti kuuman syksyn !

     
  8. A-siipi kommentoi: Hienoa Paavo, että olet kiinnostunut kansainvälisistä asioista, kun puolueen puheenjohtajaa ne eivät näytä kiinnostavan. Ja sitten aiheeseen. On helppoa sanoa, että joukot on vedettävä pois Afganistanista. Mutta mitä sitten? Mikä on Paavon ja Vasemmiston ratkaisu Afganistanin tilanteeseen? Jäädäänkö katsomaan sivusta, kun taviksilla siellä menee huonosti, eikä tytöillä ole koulutusmahdollisuutta. Minusta politiikassa ei pidä mennä sieltä, missä aita on matalin, vaan pohtia todellisia vaihtoehtoja, mitä pitäisi tehdä, että afganistanilaiset voisivat elää rauhassa ja kehittää demokraattisesti ja tasa-arvoisesti maataan. Eli ensin vaihtoehdot esiin ja niistä valitaan omaksi linjaksi vähiten huonoin. Siis, mitä Suomen pitäisi tehdä, jos se vetää joukkonsa pois Afganistanista, että demokratiakehitys kuitenkin jatkaisi, emmekä vain pesisi käsiämme koko hommasta pois.

     

Kommentoi kirjoitusta

Spämmin estämiseksi kommentit ilmestyvät vasta tarkastamisen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Connect with Facebook

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>